Mitä kuuluu tuoksuherneille?

Maaliskuussa laitoin kokeilumielessä tuoksuherneitä kasvamaan. Ajankohta oli todella aikainen suosituksiin nähden. En ole koskaan oikein onnistunut tuoksuherneiden kukinnan kanssa ja päätin kokeilla saisinko aikaistettua kukintaa aikaisemmalla kylvöllä. Pääset aikaisempaan juttuun tästä.

Latvoin nämä pari viikkoa sitten. 

Kylvin taimet Nelson Gardenin rootrainersiin ja päätin nyt kurkistaa miltä niiden sisällä näyttää. Kennot aukeavat kuin kirja ja taimet on helppo siirtää isompaan ruukkuun. Juuret kulkevat pitkin kennon uria.

Siirsin nyt osan tuoksuherneistä isoihin terrakottaruukkuihin kasvamaan. Nuo ruukut pääsevät myöhemmin koristamaan hyötytarhaamme. Kaikki eivät kuitenkaan ruukkuihin mahtuneet vaan ne saavat jatkaa vielä kasvuaan noissa kennoissaan. Täytyy pitää tuumaustauko, mihin laittaa nuo loput tuoksuherneet😊

Ihanaa viikonloppua!

Kasvien kapina

Tänään tullessani töistä kotiin, minua odotti suivaantunut joukko kasveja kotona.  Avokado nuokkui onnettomana, joukko tuoksuherneitä oli kaatunut, basilikat olivat laonneet ja kaiken huipuksi kaunis oliivini oli pudottanut kasan lehtiä portaille. Siis mitä ihmettä? En ole mielestäni laiminlyönyt kastelua. Missä vika? Tiedän kyllä, että jotkut hommat ovat edelleen siellä to do-listalla, kuten tuoksuherneiden tukeminen ja oliivipuun ruukun vaihtaminen, mutta silti. Ihan kuin olisin ollut viikon pois kahdeksan tunnin sijaan. Moinen janoisuus ihmetyttää myös siksi, että tänään on ollut täysin pilvinen päivä. Ehkä se masensi viherasukkaitamme. Tiedä häntä, mutta kapinalta tuo minusta vaikutti...

Tyytymätön avokado

Kasvit kyllä osaavat muistuttaa omistajaansa tekemättömistä töistä. Siispä aloin elvyttää poloisia. Kastelukierroksen jälkeen laitoin tuoksuherneille tuet ja oliivi pääsi kaipaamaansa isompaan ruukkuun.

Onneksi tyytymättömien kasvien joukko oli sentään suhteellisen pieni. Muistuipa tässä samalla mieleeni etten ole vielä laittanutkaan kuvia noista ihanista vihreistä onnenapiloista, joista aiemmin postasin. Löydät aikaisemman jutun täältä. Ne olivat ensin minulla mökissä, mutta siellä oli liian viileää. Vasta lämpimässä alkoi tapahtua.

Tänään olen iloinnut erityisen paljon sateesta ja lämpöasteista, jotka vievät vihdoin tuon lumen pois. Ilmassa on selkeästi kevään tuntua. Ja ihanaa, viikonloppuna pääsee fiilistelemään lisää kevättä Turun Piha & puutarhamessuille.

Hyvää torstai-illan jatkoa!🌼

Tuoksuherneitä hyötytarhaan

Hyötytarhan laajennusta suunnitellessa, aloin haaveilla isoista daalia- ja tuoksuherneruukuista käytävien reunoilla. Minulla oli joskus suklaakosmosta ruukussa, lavojen vieressä, ja se näytti tosi pirteältä. Viime vuonna yritin toteuttaa leikkokukkalavan, mutta siitä tuli surkea räpellys. Siemenet kyllä itivät, mutta kukat (mm. kehäkukat, punapellavat, tuoksuherneet) olivat kitukasvuisia koko kesän. Liekö sateisen ja kylmän kesän vai puutarhurin syytä, en tiedä. Päätin joka tapauksessa luopua leikkokukkalava-ideasta tänä vuonna, ja niinpä päädyin tuohon ruukkuideaan. Muutamaan ruukkuun daalioita ja muutamaan tuoksuherneitä. Siinä se.

No, sanotaan, että tuoksuherneen kasvatus on helppoa. Niin se onkin, aluksi. Siemenet kyllä itävät ja taimet kasvavat. Latvomisesta huolimatta tuloksena on silti ollut ruippanoita. Missä siis vika? Olen ehkä ollut vähän liian huoleton puutarhuri. Saattaa olla, että olen unohtanut herneet liian pitkäksi aikaa oman onnensa nojaan. Tänä kesänä ajattelin keskittyä paremmin. Ehkä niitä tulee tarkkailtua ja hoidettua paremmin kun ne ovat hyötytarhassa käytävän varrella. Ei voi ainakaan unohtaa.

Meillä Suomessa opastetaan kylvämään tuoksuherneet huhti-toukokuussa. Minä kun tykkään kokeiluista, ajattelin katsoa, miten käy jos kylvän ne nyt. Toivon saavani tietysti aikaisemman kukinnan, nykykesät kun ovat sellaisia, että ne kuluvat kesää odotellessa ja ilmat lämpenevät vasta loppukesällä. Voin tietysti uusia kylvön vielä toukokuussa, jos näyttää etteivät nämä nyt onnistu.

Hankin tulevalle kesälle kahta eri tuoksuhernettä: Moody Blues sekä Black Knight

'Moody Blues' on maailman johtaviin tuoksuhernekehittäjiin kuuluvan Keith Hammettin luomus, sisältäen ’North Shore’, ’Cocktail’ sekä ’Big Blue’ - lajikkeet. 'Black Knight' puolestaan on vanha perinnelajike (heirloom), jonka tuoksuhernekasvatuksen ’grand old man’, Henry Eckford esitteli vuonna 1898.

Liotin siemeniä 24 tuntia ennen kylvöä. Vain turvonneet siemenet pääsivät jatkoon. Niitä jotka eivät turvonneet, hioin hiekkapaperilla ja laitoin takaisin veteen likoamaan. Pienen googlettamisen jälkeen, löysin sellaisenkin tiedon ettei siemeniä kuuluisikaan liottaa (mm. täältä  sekä Keith Hammettin omilta sivuilta, täältä). Liotin nyt kuitenkin kuten pussin ohjeissa luki. Sitten siemenet pääsivät kukin omaan kennoonsa multaan.

24 tuntia vedessä. - Hyvin turvonneita siemeniä. - Turvonneen ja turpoamattoman siemenen eron kyllä huomaa.

Tällä kertaa hankin rootrainersit, joita nimenomaan suositellaan tuoksuherneille. Rootrainersissa on erityiset urat, joita pitkin juuret kasvavat. Kennon alaosa on auki, mikä mahdollistaa juurien ilmatypistyksen. Juuret kasvavat reiästä ulos ja kun juurenpäät ilmanvaihdon ansiosta kuivuvat, alkaa ylemmäksi muodostua uusia juuria.

Rootrainersin periaate selviää tästä Nelson Gardenin paketin kuvasta

Oletko sinä kokeillut rootrainersia? Tuoksuherneiden kasvatusvinkkejä otetaan myös ilolla vastaan😊

Ihanaa kesäajan ensimmäistä sunnuntaita!