Unikkoja, unikkoja

Papaver orientale 'Princess Victoria Louise'

Kiitos kaikista kauniista kommenteistanne! Ne lämmittivät kovasti mieltä💗

Tänään mennään takaisin iloisempiin aiheisiin eli kukkien maailmaan, sillä nyt vihdoin unikot, joista olen kertonut postaavani, ovat aloittaneet kukintansa. Vuosi sitten keväällä esikasvatin erilaisia unikkoja. Tilasin siemeniä Englannista ja joukkoon valikoitui muutama vähän harvinaisempikin unikkolajike.

Meillä kasvaa entuudestaan pihalla idänunikko 'Coral Reef'. Idänunikot ovat todella näyttäviä ja niinpä idänunikko ’Princess Victoria Louise’ oli must-have. Näin siitä joskus kuvia jollain ruotsalaisella puutarhasivustolla ja päätin metsästää siemenet meille. Prinsessa näyttää viihtyvän hyvin ja kukinta on aivan upea. Nuput ovat ensin valkoisia, mutta muuttuvat kukan auetessa vaaleanpunaisiksi.

Harvinaisempi armenianunikko (Papaver triniifolium) lähti viime vuonna myös hyvin kasvuun. Siinä on hienot, siniharmaat lehdet ja kukintoja on monta yhdessä varressa. Minulla oli niitä viisi, joista valitettavasti vain kaksi selviytyi talvesta. Vaikka istutin ne loivasti viettävään penkin reunaan, luulen että ne kärsivät silti talvimärkyydestä. Pitänee lisätä hiekkaa tai soraa ympärille, jos se vaikka auttaisi jatkossa.

Armenianunikolla on monta nuppua samassa varressa.

Etualalla armeninaunikko. Kokoa ja pituutta riittää. Takana Princess Victoria Louise.

Terälehdet ovat kuin silkkipaperia. Kukinta kestää hyvin lyhyen ajan. Oikein lämpimällä ilmalla ei edes puolta päivää.

Näistä tuli ihan hauska yhdistelmä. Muutama iiriksen nuppukin putkahti kuvaan.

Toinen myös vähän harvinaisempi lajike, espanjanunikko (Papaver rupifragum ’Orange feathers’),  kukki jo viime kesänä. Sillä on puolikerrannaiset kukat ja ne ovat pienemmät kuin armenianunikolla. Espanjanunikko vaikuttaa hyvin kestävältä tapaukselta.

Papaver rupifragum 'Orange feathers' eli espanjanunikko

Unikkojen luona on riittänyt pörriäisiä.

Haasteena näissä on se, että ne kukkivat kovin eri aikaan, välillä yksi kerrallaan.

Viime vuoden kokeiluihin kuului myös tunturiunikko eli  Papaver radicatum rosea, tunnettu myös nimellä arctic poppy, jota kasvaa Kaffeklubben saarella Grönlannissa, mikä tekee siitä kaikkein pohjoisimpana kasvavan unikkolajikkeen. Sitä kasvaa myös Kanadan, Norjan ja Ruotsin pohjoisosissa luonnonvaraisena. Se kuitenkin katosi penkistä, mutta minulla on vielä muutama siemen tallella, joten aion kokeilla vielä uudelleen.

Viime vuoden kevätkiireissä jäi kylvämättä yksi erikoisuus, nimittäin unikkokasveihin kuuluva Roemeria hybrida, joka tunnetaan myös nimellä violet horned-poppy. Se on saanut nimensä sveitsiläisen lääkäri, kasvitieteen professori ja hyönteistutkija Johann Jacob Roemerin (1763-1819) mukaan. Roemerialla on kauniin syvänliilat kukat ja vaaleansinertävät heteet. Sen voisi vielä suorakylvää, joten taidanpa laittaa tyttäreni ripottelemaan siemenet ja toivotaan, että vielä itävät.

Luonto kaipaisi kovasti vettä. Täällä näyttää kovin sateiselta, mutta sadetta ei vaan tule. Sadetta odotellessa taidan keittää kupposen teetä ja uppoutua puutarhalehtien pariin😊 Ihanaa viikonloppua!

Lempikukkani - haaste

Lempikukan nimeäminen voi äkkiseltään tuntua haastavalta tehtävältä. Pidän kaikista kukista ja jokainen kukka on omalla tavallaan kaunis.

On kuitenkin yksi, jolla on erityinen paikka sydämessäni:

                                                                           Unikko

Oopiumiunikko 'Black Peony'

Miksi?
Unikkojen herkkyydessä on jotain äärettömän kaunista. Vaikka kukinta kestää monesti vain hetken, niin uusia unikoita heräilee koko ajan. Unikot ovat minusta jokaisessa vaiheessa kauniita:

Nuokkuvina nuppuina:

Täydessä kukassa:

Idänunikko 'Coral Reef'

Silkkiunikko 'Mother of Pearl

Silkkiunikko 'Mother of Pearl on kuin silkkipaperia.

Silkkiunikko 'Mother of Pearl'

Silkkiunikko 'Shirley Poppy'

Silkkiunikko 'Mother of Pearl'

Vähän nuupahtaneina:

Jokin oopiumiunikko (tarkempi nimi kateissa)

Siemenkotina:

Siemenkodat ovat kuin helistimiä ja niitä voi käyttää siemensirottimina. Kodan päälle tulee kuivuessa reikiä, joista siemeniä voi kätevästi sirotella penkkiin. Siemenkodat sopivat myös ihanasti kimppuihin.

Voisin katsella loputtomiin unikkoja ilta-auringossa

Meillä on sekä yksi- että monivuotisia unikoita. Tänä vuonna suorakylvetyt unikot eivät onnistuneet odotusten mukaisesti, mutta jotain sentään on penkeistä noussut. Keväällä esikasvattamani monivuotiset unikot ovat hyvässä kasvuvauhdissa, mutta eivät kuki vielä. Osa niistä kukkii todennäköisesti vasta ensi keväänä.

Kiitos tästä kivasta haasteesta  Hiidenkiven puutarhassa - blogille, josta haasteen sain sekä Maatiaiskanasen Elämää -blogin Hilulle, jolta haaste aluperin on lähtenyt liikkeelle. 😊

Mukaan haastan seuraavat blogit:

Kasvin paikka
Ritavuoren juurella
Ruusukumpu

Haasteen säännöt:
- kerro postauksessasi, kuka haasteen aloitti (Hilu/Maatiaiskanasen Elämää - blogista)
- tee postaus lempikukastasi
- haasta kolme ( tai halutessasi voit kutsua useammankin) blogiystäväsi mukaan.

Olen aiemmin kirjoittanut 'Mother of Pearl'-unikoista. Jutun löydät täältä, klik

Aurinkoista sunnuntaita!

Mother of Pearl

Yksi ehdottomista lempikukistani puutarhassamme on silkkiunikko ’Mother of Pearl’. Ne ovat niin herkkiä ja ihanan paperisia. Lisäksi jokainen on hieman erilainen, joten on aina pieni yllätys minkä sävyinen kukka tulee. Väriltään ne ovat useimmiten vaaleita ja pastellisävyisiä. Kukinta ei ole pitkä, mutta uusia kukkia nousee tasaiseen tahtiin pitkin kesää.

Kylvän näitä joka vuosi lisää, vaikka ne toki siementävät ja murskaan vielä pienet edellisen kesän siemenkodatkin keväällä penkkiin.

Nämä silkkiunikot ovat taidemaalari-puutarhuri Sir Cedric Morrisin kehittämiä vuonna 1910. Hän halusi kehittää unikkoja, joissa on aavistus savunsävyjä, liilaa ja purppuraa. Pitkään nämä unikot kantoivat hänen nimeään, mutta ne tunnetaan nykyään Mother of Pearl-nimellä. Sir Cedric Morrisin nimen saatat nähdä myös  esim. ruusu-, päivänlilja-, pikarililja-, myrkkylilja-, narsissi-, verikurjenpolvi- ja neilikkalajikkeen kohdalla

Tänä vuonna kävi kuitenkin niin etten löytänyt näiden siemeniä kaupoista, joten täytyypä surffailla nettiostoksille. Ajattelin samalla tilata alppikylmänkukkaa, sininuppeja ja Piet Oudolfin innoittamana agastache nepetoides-kukkaa (en ole löytänyt sille suomennosta, mutta se on eräänlainen jätti-iisoppi). Minulla on suunnitteilla eteläpihalle iso penkki, jonne tarvitsen suuret määrät kaikenlaista näyttävää perennaa heinien ja pensaiden kaveriksi. Näistä suunnitelmista on tulossa postausta myöhemmin.

Pidätkö sinä unikoista? Mikä on sinun lempiunikkosi? Onko sinulla silkkiunikkoja puutarhassasi?

Minä jatkan tätä viikonloppua lepäillen, koska olen ollut jo jonkin aikaa puolikuntoinen. Mutta aurinko paistaa, lintujen laulu kuuluu sisälle asti, kylvöt edistyvät pikkuhiljaa ja kevät tulee kohisten, ihan parasta! 😊 Mukavaa sunnuntaita ja alkavaa viikkoa!

Postia Englannista

Mikä voisikaan olla mukavampi yllätys työpäivän päätteeksi kuin saada kirjekuorellinen kevättä postitse? Kaikenlaista keväisen kutkuttavaa oli tullut tilattua:

- kolmea koristeheinää (yksivuotiset Setaria macrostachya ´Will Scarlet´ ja Pennisetum glaucum ´purple Majesty´ sekä pussin mukaan kaksivuotinen ”paniikkiheinä”, Panicum miliaceum violaceum, englanniksi Panic grass. Sitähän on pakko kokeilla jo pelkästään tuon huvittavan nimen vuoksi)
- sitruunapuihin kuuluva Poncirus trifoliata ´Flying Dragon´- pensas, joka on kyllä kertakaikkisen hieno ja kestää jopa pakkasta. Jokusen hetken voi kyllä joutua odottelemaan, sillä pelkästään itäminen voi kestää vuodenkin, joten kärsivällisyyttä tarvitaan.

- perennoista löytyi sellaisia kuin Potentilla nepalensis eli nepalinhanhikki, Roemeria hybrida sekä Romneya coulteri (jotka kuuluvat molemmat unikkokasveihin), ja Echinacea ´White Swan´, valkoinen punahattu (jota meillä jo onkin, mutta josta en saanut tarpeeksi kerättyä siemeniä syksyllä talteen)

- ja tietysti unikkoja, sillä niitä ei voi koskaan olla liikaa. Tällä kertaa tilasin joitakin vähän harvinaisempia lajikkeita: Papaver rupifragum `Orange Feathers´ eli marokonunikko/atlasunikko, Papaver radicatum rosea eli tunturiunikko, Papaver triniifolium eli armenianunikko ja perinteisempi idänunikko Papaver orientale ´Princess Victoria Louise´. Sain yllätyslahjana myös unikkoja: Papaver somniferum ultimate mixture.

Näistä siemenistä osa tarvitsee kylmäkäsittelyn. Tuosta kylmäkäsittelystä on tulossa pian juttua lisää. Sitä ennen pitäisi vielä tehdä muutama siementilaus muita suunnitelmia varten...