Näytetään tekstit, joissa on tunniste koristeheinät. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste koristeheinät. Näytä kaikki tekstit

Heinien huumassa

Tänä vuonna kokeilin ensimmäistä kertaa kasvattaa muutakin koristeheinää kuin partaohraa siemenestä. Kokeilin seuraavia lajeja:

- tummaa sulkahirssiä (Pennisetum Purple Majesty)
- jättihöyhenheinää (Stipa Gigantea)
- kultatesmaa (Milium Effusum Aureum)
- viljahirssiä (Panicum Miliaceum Violaceum) = 'Panic Grass'
- pantaheinää (Setaria Macrostachya 'Will Scarlet')

Tein kylmäkäsittelyn (ohjeet täällä, klik) kaikille muille paitsi tuolle sulkahirssille. Heinät itivät hyvin. Sulkahirssit näyttävät nyt tältä:

Sulkahirssi

Sulkahirssin komea kukinto


Jättihöyhenheinät pääsivät todella myöhään maahan ja ne eivät ole kummoisesti kasvaneet kovissa helteissä. Luulenpa, että ruukutan ne syksyllä ja yritän talvettaa mökissä. Ensi keväänä saan ne ajoissa penkkiin kun penkki on nyt valmiina.

Jättihöyhenheinä


Kultatesman pitäisi olla monivuotinen. Toivon ainakin niin. Se on vielä kovin pieni.


Kultatesma


Viljahirssi on kaunis, mutta kukinnot ovat kuihtuneet todella nopeasti. Johtuukohan sekin kuivuudesta?

Viljahirssi

Lempparisijalle nousi ehdottomasti pantaheinä. Se on innostunut kasvamaan oikein toden teolla ja se on todella kaunis eikä näytä olevan moksiskaan kuivuudesta. Pantaheinää yhdistin yhteen penkkiin verbenan kaveriksi ja toiseen penkkiin  'Totally Tangerine'-daalioiden kanssa. Pantaheinää aion jatkossakin kasvattaa. Se on reheväkasvuinen, muttei silti leviä hallitsemattomasti vaan kasvaa kauniin puskamaisesti.

Pantaheinä verbenoiden kanssa



Pantaheinät daalioiden kanssa

Oletko kokeillut kasvattaa siemenestä koristeheiniä? Mikä on sinun lempparisi?

Mukavaa loppuviikkoa!



Elefanttiheinän pitkä vaellus

Minusta tuntuu, että harvoin enää pysyn alkuperäisissä puutarhasuunnitelmissani. Huomaan eteneväni fiilispohjalta ja inspiraation mukaan. Ei ehkä kovin järjestelmällistä, mutta puutarhassani koen, että minulla on vapaat kädet tehdä mitä lystää. Eikä tämä nyt niin vakavaa ole.😊

Elefanttiheinän kauniin raidalliset lehdet


Viime syksyn loppualesta mukaan tarttunut elefanttiheinä (Miscanthus sinensis ’Cosmopolitan’) sinnitteli urhoollisesti pihamökissä talven ja nyt keväällä se on seilannut pitkin pihaamme odottaen istutusta tai oikeastaan minun inspiraatiopuuskaa. (Tuntuu, että olen kamalan myöhässä näiden istutusteni kanssa tänä vuonna, vaikka kyllähän tässä vielä aikaa on.) Joku viisas joskus sanoi, että osta kasvi vain jos sinulla on tiedossa sille paikka. Hyvä neuvo, jota en ole koskaan vielä oppinut noudattamaan ja niinpä olen nyt tässä tilanteessa elefanttiheinäni kanssa. Se on jököttänyt tyytymättömän oloisena pienessä ruukussaan ja varmaankin ihmetellyt mikä tuota tarhuria riivaa kun ei saa yhtä kuoppaa kaivettua. Niinpä. Tässä tullaankin viivyttelyn perimmäiseen syyhyn: elefanttiheinä voi kasvaa yli 2 metriä korkeaksi ja leveäksi ”aidanteeksi” eli sille on katsottava riittävä tila.

Keksin kaksi vaihtoehtoa, joista molemmat ovat etelä-länsipihalla tuija-aidan edustalla. Päädyin lähempänä tietä olevaan kohtaan, koska se toinen kohta sinikuusama-aidan vieressä taitaa olla kuitenkin liian ahdas.

Kuvittele tuon kammottavan rikkaruohottuneen ja karrelle palaneen nurmikon tilalle kiviä, hiekkaa, havuja ja esimerkiksi jotain isolehtistä perennaa.


Kaivoin nyt ensin tuolle elefanttiheinälle ihan oman pienen alueen, jotta se pääsisi vihdoin kunnolla kasvamaan ja juurtumaan.  Paikka on ainakin sille sopivan aurinkoinen. Kaivoin nurmikerroksen pois, poistin isot kivet ja ison kerroksen savea ja sitten laitoin kunnon kerroksen multaa juurimattoa unohtamatta. Yhdistän sen sitten paremmalla ajalla ylempänä olevaan penkkiin kun vähän näen miten tuo heinä tuossa viihtyy eli joka tapauksessa poistan nurmikon kokonaan tuolta alueelta, koska se kasvaa siinä niin huonosti liian vähäisen multakerroksen takia.

Mielenkiinnolla odotan, onnistuuko talvehtiminen. Kun malttaa olla leikkaamatta kasvustoja syksyllä ja muistaa suojata tyvialueen, talvehtiminen yleensä sujuu heinillä hyvin, kuten partaohrallani kävi.

Elefanttiheinä on tarkoitus yhdistää tuohon ylempänä sijaitsevaan ryhmään laajentamalla penkkiä.

Mitä sinä laittaisit elefanttiheinälle kaveriksi tuolle poistettavalle nurmialuelle? Paikka on hyvin aurinkoinen ja ensimmäiset auringonsäteet osuvat tuohon jo aamupäivällä  ja paistetta riittää aina iltaan asti.

Mukavaa sunnuntain jatkoa!

Koristeheiniä ja lehtosalviaa

En ole vielä kovin paljoa esitellyt puutarhamme istutusalueita, joten täytyypä korjata tilanne. Penkkejä on sen verran monta etten lähde niitä esittelemään kuitenkaan samassa postauksessa. Tällä kertaa kurkistetaan talon julkisivun eli eteläpuolen pitkään ja kapeaan penkkiin, joka on ollut hyvin ongelmallinen. Kesäisin paikka on hyvin paahteinen ja vaikka olen lisännyt siihen multaa säkkikaupalla, se tuntuu aina häviävän jonnekin. Alkukeväisin tuohon paikkaan kertyvät sulamisvedet, mikä ei myöskään ole yhtään hyvä juttu. Viime kesänä sain vihdoin muokattua tuon alueen siten, että kasvit siinä viihtyvät.


Penkin takana on muurikivin pengerretty sorapolku takapihan terassille. Muurikiven eteen muotoutuikin luonnostaan pitkulainen perennapenkki. Penkin alkuosa on puolikaaren muotoinen ja se tehtiin ensin ennen pitkää osaa. Puolikaareen tuli pyramidituija ja timanttituija ja niiden viereen syyssyrikkä, jota yritin saada talvehtimaan kaksi kertaa huonoin tuloksin. Syrikän tilalle istutin helpon heisiangervon, joka on kasvanut ihan mukavasti. Tuijien väliin istutin tarha-alppikärhön, jonka eteen laitoin kiven juurialuetta varjostamaan.

Tarha-alppikärhö 'Kajsa'


Aluksi yritin tuijien edessä kasvattaa Ballade-ruusuja, mutta ne eivät siinä viihtyneet, joten tilalle tuli muutama pallotuija ja vaikeissakin paikoissa menestyvät tarhatyräkit. Tuo kohta ei vielä kovin kummoiselta näytä (lähinnä sekavalta), sillä tyräkit ovat vielä kovin pieniä eivätkä peitä esimerkiksi helmililjojen ja krookusten kuivuvia lehtiä. Penkin pitkulaisella osiolla kasvoi pallotuijien seurana ensin peittoruusuja ('Satina'), mutta tuhotalvi vei ne. Silloin päätin, että tuohon penkkiin tulee kasveja, jotka eivät liikoja nirsoile sekä viihtyvät niukassa maassa ja paahteessa. Penkkiin valikoitui heiniä, lehtosalviaa, valkotähkää, valkoisia ketoneilikoita ja levisiaa. Tykkään tuosta penkistä nyt todella paljon.

Tarhatyräkki




Heiniksi valikoituivat sininata, hopeatoppo ja tontin laidalta siirretyt kastikat. Nuo ovat siitä kivoja heiniä, että ne eivät leviä samalla tavoin kuin ihan riesaksi asti levittäytyvä viiruhelpi. Niinpä uskalsin istuttaa ne ilman juurimattoja.










Olen aivan ihastunut koristeheiniin ja pyrin kasvattamaan niiden määrää joka vuosi. Tänään ajattelin vihdoin istuttaa mökissä talvetetun elefanttiheinän länsipihalle. Sille pitääkin varata vähän enemmän tilaa.

Piha on täynnä odottavia projekteja ja kiirettä pitää. Ensi kerralla luvassa vähän toisenlainen postaus, sillä meille on tullut uusi perheenjäsen💗.

Ihanaa sunnuntaita!

Postia Englannista

Mikä voisikaan olla mukavampi yllätys työpäivän päätteeksi kuin saada kirjekuorellinen kevättä postitse? Kaikenlaista keväisen kutkuttavaa oli tullut tilattua:


- kolmea koristeheinää (yksivuotiset Setaria macrostachya ´Will Scarlet´ ja Pennisetum glaucum ´purple Majesty´ sekä pussin mukaan kaksivuotinen ”paniikkiheinä”, Panicum miliaceum violaceum, englanniksi Panic grass. Sitähän on pakko kokeilla jo pelkästään tuon huvittavan nimen vuoksi)
- sitruunapuihin kuuluva Poncirus trifoliata ´Flying Dragon´- pensas, joka on kyllä kertakaikkisen hieno ja kestää jopa pakkasta. Jokusen hetken voi kyllä joutua odottelemaan, sillä pelkästään itäminen voi kestää vuodenkin, joten kärsivällisyyttä tarvitaan.

- perennoista löytyi sellaisia kuin Potentilla nepalensis eli nepalinhanhikki, Roemeria hybrida sekä Romneya coulteri (jotka kuuluvat molemmat unikkokasveihin), ja Echinacea ´White Swan´, valkoinen punahattu (jota meillä jo onkin, mutta josta en saanut tarpeeksi kerättyä siemeniä syksyllä talteen)

- ja tietysti unikkoja, sillä niitä ei voi koskaan olla liikaa. Tällä kertaa tilasin joitakin vähän harvinaisempia lajikkeita: Papaver rupifragum `Orange Feathers´ eli marokonunikko/atlasunikko, Papaver radicatum rosea eli tunturiunikko, Papaver triniifolium eli armenianunikko ja perinteisempi idänunikko Papaver orientale ´Princess Victoria Louise´. Sain yllätyslahjana myös unikkoja: Papaver somniferum ultimate mixture.

Näistä siemenistä osa tarvitsee kylmäkäsittelyn. Tuosta kylmäkäsittelystä on tulossa pian juttua lisää. Sitä ennen pitäisi vielä tehdä muutama siementilaus muita suunnitelmia varten...