Se kukkii sittenkin!


Länsipihalla, sulkahernepuun katveessa kasvaa meillä valkokletra ’Hummingbird’. Se on  nyt ollut meillä pari vuotta ja talvehtinut hyvin - viime talvena jopa ihan ilman suojausta. Keväisin lehtien puhkeamista saa odotella varsin pitkään ja pelkäsinkin jo menettäneeni sen. Onneksi pelko oli aiheeton.


Tämä ’Hummingbird’ on käsittääkseni kääpiömuoto muista kletroista. Se on meillä silti liian ahtaassa paikassa elokuunastereiden turhankin läheisessä seurassa. Täytyy harkita sen siirtoa sitten kun saan joskus laajennettua tuota penkkiä. 





Nimilapun tietojen mukaan kukinnan pitäisi alkaa heinäkuussa. Noh, meillä kletra on ollut pitkään nupulla ja nuput aukesivat vasta syyskuun alussa. Kovin on kukinta myöhässä, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Muutamista viime viikon kylmistä öistä, valkokletra ei ollut moksiskaan. Tosin pakkasen puolella ei meillä ihan käyty, mutta varsin lähellä nollaa kuitenkin. Osa näistä kuvista on otettu pari päivää sitten.




Valkokletran sanotaan houkuttelevan pörriäisiä ja perhosia. Myöhäisen kukinnan vuoksi en ole kovasti lentoliikennettä kukissa nähnyt. Toivottavasti ensi kesänä olisi aikaisempi kukinta.

                                                     ❤ Anni


Kukkapenkin suunnittelusta osa 2



Viime viikolla kerroin minkälainen on minun mielestäni onnistunut kukkapenkki ja tällä kertaa ajattelin kertoa yhdestä penkistä, joka näyttää minusta kivalta ja johon olen suhteellisen tyytyväinen. Oikeastaan olen sen jo esitellyt täällä, joten mitään kovin uutta ei ole luvassa. Tässä lähinnä pohdiskelua miksi pidän juuri tästä penkistä. Tätä penkkiä on hieman haastava kuvata kokonaisuudessaan  ja  parhaimman kuvan siitä saisi keittiöstämme, josta sitä aina katselen ruokaa tehdessä.









Hopeahärkki rönsyilee vapaasti singelin päällä ja pehmentää samalla penkin reunaa.



Kuva alkukesältä kun punahatut ovat vielä pieniä ruusun molemmin puolin.

Tummakurjenpolvet ja ketoneilikat.

Tummakurjenpolvet ja hopeahärkki
Penkkiin tuovat korkeutta alppipaju, tuija ’Pyramidalis’ sekä pilarikataja ja ruusu. Keskellä on isohko kivi, joka kesäisin piiloutuu tummakurjenpolven suojiin. Alppipaju on tärkeä kevään pölyttäjille ja kukinnoissa käy mieletön pörräys keväällä. Sipulikasveja saisi penkissä olla enemmän. Penkistä löytyy runoilijanarsisseja, vihreäraitatulppaaneja 'Chinatown' ja alliumeja, joiden määrä oli kovin vähäinen tänä vuonna. 

alppipaju
Alppipaju on pörriäisten suursuosikki keväällä.

Tummakurjenpolvi on myös pörriäisten suosiossa.

Penkki ei ole suuren suuri, mutta siinä on mielestäni onnistuneet kasvivalinnat. Pidän erityisesti siitä, että siinä on aina jokin kukassa ja kasvit sopivat kivasti yhteen. Penkki ei myöskään näytä ränsistyneeltä loppukesästä. 

Alku- ja keskikesän kukkijoita ovat jättipoimulehdet, hopeahärkki, ruusu, tummakurjenpolvet,  ketoneilikka ja espanjanunikot ja kun ne lopettavat, estradille astuvat rantatädykkeet, otapallo-ohdakkeet ja punahatut, jotka kukkivat vielä syyskuussakin. Rantatädykkeet ovat levinneet ihan omin avuin alppipajun alta myös muualle penkkiin ja tuovat juuri sopivan ripauksen villiyttä. Tädykkeet, otapallo-ohdakkeet ja punahatut houkuttelevat myös pörriäisiä loppukesällä. Yleensä punahatut ovat perhosten suosiossa, mutta tänä vuonna perhoset ovat olleet ihan muissa kasveissa. 

Rantatädyke on levinnyt kauniisti ympäri penkkiä. Tummakurjenpolvien kuihtuneet kukinnot taustalla näyttävät kauniilta auringon valaistessa niitä.

Punahattujen ja otapallo-ohdakkeiden yhdistelmä on minusta kaunis.



Rantatädykkeiden liila väri sopii hyvin alppipajun hopeaan lehdistöön.



Punahattujen ja otapallo-ohdakkeiden määrää haluaisin lisätä laajentamalla penkin takaosaa. Nyt punahattuja on ruusupensaan molemmin puolin ja ajattelin ehkä siirtää ruusun muualle ja yhtenäistää punahattujen alueen.




Katajan vieressä kasvoivat viime vuonna siniliilat 'Blue Boy'-daaliat sekä valkoiset 'Pompon'-daaliat. Tänä vuonna tuolla paikalla on 'Twyning's White Chocolate'-daalioita. Niiden kukkavarret ovat vähän liiankin pitkiä eivätkä ne ole kasvaneet yhtä reheviksi kuin nuo viime vuoden daaliat. Koskapa aion jatkossa kasvattaa daaliat ruukuissa, ajattelin tuolle tyhjälle alalle laittaa ensi vuonna sipulikasvien lisäksi valkoisia virginiantädykkeitä, jotka sulostuttavat penkkiä loppukesällä.


'Twyning's White Chocolate' kurkottelee kohti korkeuksia.

'Blue Boy' -daaliat viime kesänä.

Mukavaa viikon jatkoa!

❤ Anni



Alkusyksyn sukkasatoa


Kun kesä alkaa taittua syksyn puolelle, minulle iskee aina hirveä vimma neuloa. On mukavaa kääriytyä sohvan nurkkaan ja varautua talven viimoihin tekemällä villasukkia, lapasia, pipoja ja kaulaliinoja. Tilasin myös superpehmeitä alpakkalankoja tulevaa islantilaistyyppistä neuletta varten. En ole montaa neuletta tehnyt, joten saapa nähdä mitä siitä tulee. Mutta ensin teen villasukkia ja lapasia synttäri- ja joululahjoiksi. Tässä muutamia otoksia alkusyksyn sukkasadosta.


Heti kun näin ohjeen Novitan sivuilla näihin mörkösukkiin, halusin tehdä nuo sukat miehelleni joululahjaksi. Varren kirjoneulekuvio oli aika työläs sumeilla silmilläni ja vaati keskittymistä, mutta loppujen lopuksi nämä valmistuivat kuitenkin yllättävän nopeasti.





Broken seed - sukat ovat rikottua helmineuletta. Tähän ohjeeseen törmäsin Lankasataman blogissa. Broken seed on minusta kaunis kuvio ja sitä on ihana tehdä. Minulla oli jemmassa liukuvärjättyä 7 veljestä- lankaa kivoissa syksyn sävyissä. Kantapää on ristiin vahvistettu ranskalainen kantapää, joka toistaa minusta kivasti tuota vähän kennomaista kuviota.





Niin ikään Lankasataman blogissa törmäsin tähän nimettömään pitsisukkaohjeeseen. Lankana käytin 7 veljestä-lankaa marjapuuron sävyssä. Pitsikuvion oppi nopeasti ulkoa ja sukat valmistuivat nopeasti. Nyt pitääkin kaivaa lahjapaperit esille ja kääräistä sukat paketteihin.

Ihanaa viikonloppua!

                                  ❤ Anni

Kukkapenkin suunnittelusta osa 1

Millainen on onnistunut kukkapenkki?
Nyt kun tämä vuosi on mennyt vain tarkkaillessa puutarhaa ja suunnitelmia tehdessä, ajattelin kirjoitella siitä millainen on minun mielestäni onnistunut kukkapenkki ja mihin kiinnitän huomiota suunnitelmia tehdessä.

Puutarhastamme löytyy tällä hetkellä yksi kukkapenkki, jossa osaset ovat loksahtaneet lyhyessä ajassa paikoilleen ja johon olen erityisen tyytyväinen. Pientä hiontaa sekin vielä vaatii, mutta peruselementit ovat kunnossa. Palaan tuohon penkkiin tarkemmin ensi viikolla ja kerron nyt ensin oman reseptini kukkapenkin suunnitteluun.

verbena ja pantaheinä

Mihin asioihin kiinnitän erityisesti huomiota?

⦁ Sopivat korkeuserot. Penkin koosta riippuen siitä löytyy joko yksi tai useampi seuraavista:
   - korkeampaa ja matalampaa havua
   - pikkupuu
   - pensas


Lamovuohenkuusama ja arovuokko


⦁ Isohko kivi tai kiviryhmä, jotka toimivat koristeellisuutensa lisäksi hyvinä huoltokivinä kukkapenkin hoidossa.

Nämä edellä mainitut asiat muodostavat penkin peruselementit, joiden ympärille suunnittelen penkin muun kasvimaailman  ja näiden peruselementtien avulla voi luoda tärkeitä mikroilmastoja kasveille. Ne vaikuttavat myös suuresti seuraavaan kohtaan.

⦁ Penkin ulkonäkö eri vuodenaikoina. Tykkään tosi paljon erilaisista havuista, sillä ne tuovat kaunista vehreyttä ja suojaa puutarhaan kaikkina vuodenaikoina. Monet pikkupuut ja pensaat taas kukkivat upeasti keväisin ja päättävät kesäkauden upeilla ruskan väreillä ja mahdollisesti myös kauniilla marjoilla. Perennojen kukkavarsia en leikkaa syksyisin vaan jätän ne talventörröttäjiksi ja lintujen iloksi.

Penkin sulautuminen osaksi muuta puutarhaa ja ympäristöä sekä minkälaista tunnelmaa haetaan. Tähän vaikuttavat erityisesti kasvivalinnat, joista kerron alempana.

koreanpihta

rusokirsikka

rusokirsikka


⦁ Penkin kasvivalinnoissa tulee huomioida myös mahdolliset aurauslumet tai katolta putoavat lumet. On myös hyvä miettiä etukäteen miten kasveja voi suojata mahdollisilta tuholaisilta kuten rusakoilta ja peuroilta. Nykyään rusakot tekevät ainakin meillä tuhojaan myös kesäisin ja suojia täytyy pitää vuoden ympäri paikoillaan.

⦁ Aina jokin kukassa keväästä syksyyn. Itselläni on vielä petraamista syyskukkijoiden kanssa. Niihin aion jatkossa panostaa huomattavasti enemmän. Kevätkukkijoita ei myöskään voi koskaan olla liikaa.



⦁ Kasvivalinnat. Mihin kiinnitän erityisesti huomiota? Neljä koota eli korkeus, kukinta-aika, kasvupaikan olosuhteet (valoisuus ja maaperä) sekä kasviyhdistelmät. Mitkä kasviyhdistelmät toimivat ja mitkä taas eivät. Välillä luonto puuttuu peliin ja tulee ihania yllätyksiä. Kasvin rakenne eli kukkien ja lehtien muoto vaikuttavat suuresti toimivien kasviyhdistelmien löytämiseen. Lisäksi värimaailma, tuoksut ja perhosten sekä muiden pölyttäjien huomiointi. Ja asia, jota yritän ahkerasti opetella: miltä kukat näyttävät kukinnan jälkeen. Toiset kasvit näyttävät pitkään hyviltä kukinnan jälkeen, toiset taas ränsistyvät rumiksi nopeasti. Tämä on minusta tärkeä pointti sillä välillä on käynyt niinkin, että penkissä on vierekkäin monta nopeasti rumaksi ränsistynyttä kasvia ja suuri osa penkistä näyttää ikävältä loppukesän ellei tätä ole osannut huomioida. Piet Oudolf onkin jaotellut kasveja tämän ajatuksen mukaan. Tähän pitänee palata joskus myöhemmin vielä tarkemmin.




Kasvien määrä. Olen kantapään kautta oppinut, että mieluummin överit kuin vajarit. Kun aloin rakentaa tätä puutarhaa, piti opetella ajattelemaan paljon laajemmin ja isommassa mittakaavassa kuin aiemmassa rivitalon pihassa. Halusin monenlaista kasvia puutarhaamme, mutta mikään ei oikein näyttänyt miltään kun jokaista lajia oli liian vähän. Monesti vastaan tulevat myös taloudelliset realiteetit. Taimet ovat kalliita. Niinpä aloin kokeilla perennojen kasvattamista siemenestä. Se on useimmiten palkitsevaa puuhaa ja siinä säästää sievoisen summan rahaa. Itse siemenestä kasvatetut kasvit ovat myös aivan erityisen rakkaita.

⦁ Penkin yleisilmeeseen vaikuttaa myös suuresti se miten penkki on reunustettu. Yleensä kanttaan reunat. Pihamme asfaltoinnin myötä, meillä on vielä muutama reunustuskohta pohdinnan alla.

⦁ Lopuksi vielä ripaus villiyttä ja luonnonmukaisuutta. Sitä tuovat kätevästi heinät sekä jossain määrin vapaasti siementäneet kasvit😉 Kuten Oudolf asian tiivistää:

                                The idea is not to copy nature, 
                                but to give a feeling of nature.




 Huh, tulipa pitkä lista asioita.
Mukavaa viikon jatkoa!
                                    
                                           ❤ Anni