Toukokuun kasvikortti

Toukokuun kasvikorttiin valikoitui kellukka, joka kukki tänä keväänä ennätysaikaisin lämpöaallon vuoksi. Meillä kasvaa tulikellukoita itäpihalla, magnolia-penkissä tädykkeiden ja rönsyansikoiden seurana.

Tulikellukan mansikkamaiset lehdet.

Haalistunutta kukintaa.

Kylvin keväällä Royal Horticultural Societyn palkitsemia Lady Stratheden- punakellukoita (G. chiloense), joissa on suuret, kerrotut keltaiset kukat. Punakellukat ovat alunperin kotoisin Chiloén saarelta Chilestä. Punakellukat itivät hyvin, mutta en ole saanut taimia vielä maahan.

Pidän kellukoiden pirteästä olemuksesta ja kauniista lehdistä, jotka muistuttavat mansikan lehtiä. Kasvaako sinulla puutarhassa kellukoita?

Villivadelmaa ja pioneja

Viikonloppu ja ihanat kukat - voiko parempaa olla? Kukkakimppujen sitominen ilta-auringon lempeästi lämmittäessä on juuri yksi niistä pienistä, tärkeistä hetkistä, jolloin pääsee helposti flow-tilaan ja voi vain keskittyä juuri siihen mitä on tekemässä ja nauttia juuri siitä hetkestä. Kaikki on niin kaunista ihanien kukkien keskellä, muu maailma unohtuu ja tuntuu ihan kuin pakahtuisi onnesta.

Tein kauppamme mainoskuviin kimpun, jossa on mm. pionia (’Sarah Bernhardt’), poimulehteä, eustomaa ja villivadelman oksia. Kimppua tehdessä aloin myös miettiä, että minun on monesti pitänyt selvittää kuka tuo Sarah Bernhardt oikein oli, sillä kasvaahan meidän pihalla 4 sarahia. Sain selville, että hän oli ranskalainen 1800 - luvun lopun kuuluisimpia näyttelijättäriä, joka oli erityisen arvostettu draamanäyttelijä. Sarah Bernhardtilla on myös nimikkoleivos. Ihanaa kun kasvien nimiin liittyy tarinoita ja historian henkilöitä.

Aurinkoista sunnuntaita ja lempeitä tuulia toukokuun viimeiselle viikolle!🌸

Kesäkukkainspiraatio

Joskus voi käydä niin, että alkuperäiset kesäkukkasuunnitelmat menevät pitkälti uusiksi vain yhden kukan vuoksi. Poikkesin työmatkani varrella Laitilaan Nyholmin puutarhaan hakemaan kesäkukat vanhemmilleni. Kiersin kasvihuoneita läpi ja kun näin upeat valkoiset kosmoskukat, iski välittömästi inspiraatio. Kosmoskukkia voisi toki helposti itsekin kasvattaa, mutta tänä vuonna myöhästyin niiden esikasvatuksen kanssa kaiken kiireen keskellä. Suorakylvän kevättalvella hankkimani kerratun kosmoskukan siemenet sitten johonkin pian valmistuvista penkeistäni.

Kosmoskukista pitää muistaa poistaa kuihtuneet kukat, jotta kukinta jatkuu. Kaveriksi kosmoskukille halusin jotain erimuotoista kukkaa ja päädyin siniliilaan salviaan.

Reunakasveiksi löysin ihania uutuuksia: sammakonputkea  (Hydrocotyle) sekä kirjavalehtistä apilaa (Trifolium angel clover 'Beauty'). Ensin ajattelin, että isoihin ruukkuihini mahtuisi mukaan vielä jokin kasvattamistani koristeheinistä, mutta koristeheinät täytyy jättää johonkin toiseen istutukseen.

Sammakonputki kasvaa kauniina mättäänä. Nopea googletus paljasti, että sammakonputkea kasvaa luonnonvaraisena ympäri Eurooppaa mm. soilla  ja sitä käytetään akvaariokasvina. Toisin sanoen kosteutta tarvitaan runsaasti. Talvetustakin voi kokeilla.

Sammakonputki

Kirjavalehtinen apila viihtyy puolivarjossa, auringossa ja myös kivikkopenkeissä. Kuten apilat yleensäkin, tämäkin on voimakaskasvuinen.

Apila Trifolium angel clover '¨Beauty'

Mutta nyt pitää taas kiiruhtaa niittykukkapenkkini pariin. Siitä lisää myöhemmin😊 Mukavaa viikon jatkoa!

Ruosteessa

Viikonlopun puuhiin on liittynyt monella tapaa ruoste. Puutarhassa, kuten aiemmin olen jo kertonutkin, pidän erityisen paljon ruosteesta.

Jouluksi hankimme metallipurkeissa olleet ulkotulet, jotka oli nostettu juhlapyhien jälkeen autokatoksen kulmalle odottamaan matkaa kierrätyspisteelle. No, siihen ne sitten jäivät koko kevääksi ja hyvä niin, sillä ne ruostuivat kauniiksi suojaruukuiksi kukille. Näin heti mielessäni onnenapilat noissa purkeissa. Nyt pitää vielä keksiä jokin alusta noille tai laittaa jonkinlaiset tassut pohjaan ettei niistä jää ruosteisia renkaita mihinkään.

Onnenapilassa eli käenkaalissa toistuu kivasti purkkien ruosteinen sävy

Sisääntulon pylväsprojektini nytkähti myös askeleen eteenpäin. Löysin vihdoin spraymaalin, josta tulee ruosteinen vaikutelma. Yhdestä purkista sain spreijattua vain puolet putkista (8 kpl), joten piti hankkia vielä toinenkin purkki.

Kolmas ruosteinen juttu löytyi tienvarresta. Kauhistelen aina kun ihmiset heittävät ties mitä teiden varsille. Lähistöltämme löysin tien poskesta iät ajat maanneen runkopatjan, josta oli enää puinen kehikko ja ruosteiset jouset jäljellä. Se päätyi tietysti meille😊. Nyt pitäisi vielä päättää mihin se laitetaan. Siitä voisi tehdä hienon köynnöstuen tai se voisi toimia ”taustaseinänä” kukkapenkissä. Tai voisihan sen ripustaa koukuista seinällekin autokatoksen ulkopäätyyn. Hmm, tätä pitää vielä pohtia.

Puuhakasta puutarhapäivää!

P.S. Edellisen postauksen linkki toimii nyt. Joten käy kurkkaamassa jos ei aikaisemmin onnistunut😊

Ruosteteemaan sopii tämä ihanainen tulikellukka (Geum 'coccineum'), joka avasi tänään nuppunsa itäpihan penkissä.

Kurkistus tulevaan kesään

Olen niin innoissani! Kesäkuu lähestyy, mikä tarkoittaa sitä, että kesäkauppamme Roso lifestyle aukeaa pian. Kiirettä pitää siis muuallakin kuin puutarhassa😊

Linkistä pääset kurkistamaan Roson maailmaan.
Roso lifestyle

Aurinkoista viikonloppua!

Helteisten päivien kuvia

Lämpö on pitänyt tarhurin kiireisenä. Operaatio peltokorteen kitkeminen on alkanut ja myös kasteltavaa on riittänyt. Iltaisin on ihana tehdä kastelukierros auringon laskiessa ja käen kukkuessa. Satakielikin on pitänyt mahtavaa konserttiaan lähistöllä.

Norjanangervon kukat aukesivat yhden päivän aikana.

Norjanangervo maanantaina...

...tiistaina...

...ja tänään.

Tulppaanit ovat täällä! Ihanaa! Minulla on ollut niitä oikein erityisen ikävä. Jännä miten talven aikana ehtii aina unohtaa millaisia tulppaaneita tulikaan laitettua syksyllä. Penkeistä on noussut monta iloista yllätystä.

Rönsyansikat aloittivat myös kukintansa magnolian alla. Magnolia ei kukkinut vielä tänäkään vuonna.

Alppikärhö 'Kajsa' on tehnyt jo paljon nuppuja. Kärhöjä haluaisin meille ehdottomasti enemmän. Tämän alppikärhön lisäksi meillä on 'Hagley Hybrid'-loistokarhöä.

Asensin pienen suihkulähteemme viikonloppuna paikalleen itäpihalla olevaan muurikivistä tehtyyn altaaseen. Linnut käyvät tuossa usein kylvyssä.

Kastelukierroksella huomasin myös, että länsipihan hillittykasvuiset omenapuut ('Antonovka' ja 'Punainen melba') ovat täynnä nuppuja. Ne ovat jo useamman vuoden kukkineet hyvin vähäisesti jos ollenkaan. Ehkäpä saadaan omenoitakin tänä vuonna😊.

Ihanaa viikon jatkoa!

Täydellinen ajoitus

Helatorstaina alkoi neljän päivän vapaa ja rusokirsikka aloitti kukintansa, mahtavaa! Voisiko enää paremmin mennä ajoitus. Meillä on siis ollut hanami. Olen käynyt vähän väliä kuvaamassa kukinnan edistymistä.

Kirsikankukissa on käynyt melkoinen pörinä. Mikähän pörriäinen tämä on? Sillä on erikoisen pitkä imukärsä ja pitkät jalat.

Rusokirsikan lehtien ruosteinen sävy miellyttää kovasti omaa silmääni. Syksyllä lehdet leiskuvat hehkuvan punaisina.

Kukkia iltahämyssä

Näin lämpimillä keleillä kukinta päättyy hyvin pian, mikä on kyllä sääli. Onneksi sattui nämä vapaat juuri tähän kukintahetkeen niin olen voinut käydä aamusta iltaan ihastelemassa kukkia.

Tänä aamuna minua hemmoteltiin ihanalla aamupalalla ja lahjoilla. Tyttäreni kävi jo pari viikkoa sitten ostoksilla ja odotti malttamattomana tätä päivää, että saisi antaa lahjan. Hän oli ostanut minulle daalian juurakon ja lakritsia, äidin lempijuttuja 😊 ja askarrellut puutarhaessu-kortin sekä kirjanmerkkejä. Tällaiset lahjat ovat niin liikuttavan ihania! Nyt menemme laittamaan juurakon yhdessä multaan kasvamaan.

Ihanaa äitienpäivää!

Keväisen tiistain tunnelmia

Huiman hektiset ajat ovat juuri nyt käsillä. Kelit ovat kohdillaan ja puutarha muuttuu silmissä. Vielä eilen tiukasti nupulla ollut keltavuokko oli tänään auennut.

Olen päivittäin käynyt tarkastelemassa rusokirsikoitamme. Pitkään näytti siltä, että kukintaa ei tule tänäkään vuonna. Istutin rusokirsikat heti ensimmäisenä keväänämme täällä, vuonna 2012. Keväällä 2015 rusokirsikkamme kukkivat ensimmäisen kerran istutuksesta ja tuolloin kukinta oli kerrassaan upeaa. Sen jälkeen kukinta on ollut heikohkoa. Kolmesta rusokirsikastamme kahdella vaikuttaisi  hyvinkin lupaavalta tämän kevään kukinta.

Kohta rusokirsikat kukkivat.

Siivosin länsipihan uusinta, viime kesänä perustettua penkkiä ilta-auringon lämmössä. Lempeä ilta-aurinko valaisee niin ihanasti länsipuolen penkkejä. Tulppaaneja näyttää tulevan ihan mukavasti. Toivottavasti peurat eivät tule tänä keväänä syömään tulppaaneja.

Ihanaa viikon jatkoa!