Unelma ruusuista

Se iski salakalavasti, hiljaa hiipien - ruusukuume nimittäin. Muutama vuosi on ollut jo lievää oireilua: jokakesäistä taimiston ruusuluettelon selailua ja ihmettelyä, muutaman ruusun istutusta ja ihastelua. 

Meillä ei montaa ruusua ole. Yksi teresanruusu, yksi tarhakurtturuusu 'Snow Pavement' ja kahdessa paikassa kasvaa mummilta saatua mysteerilajiketta, jota olen kutsunut nimellä mumminruusu. Ennen tuhotalvea meillä kasvoi myös 'Ballade'-tertturuusua sekä 'Satina'-peittoruusua. Tunnen itseni varsin aloittelijaksi ruusujen kanssa ja virheitäkin on tullut tehtyä. Mutta haluan oppia ja tänä kesänä tämä ruusukuumeeni on kasvanut ihan uudelle tasolle.

Kuten jo aiemmin kerroinkin täällä, sain vision ruusupergolasta autokatoksen takana olevalle tyhjälle kaistaleelle. Paikka on aurinkoinen ja suojaisa - sopiva ruusuille siis.

Tässä näkymä roskakatokselta päin.

Ja toisesta suunnasta.

Suunnitelmissa on, että köynnösruusut kiipeilevät pitkin pergolan tolppien väliin asennettavia raudoitusverkkoja ja penkit reunustetaan laudoin eli tehdään ikään kuin iso, pitkä kasvilava. Muu osa päällystetään singelillä, jota meillä on myös hyötytarhassa. Seinustalle tulee tuolit, joilla istuskella ja ruukkupuutarha.

Tässä hahmotelma pergolasta ja lavasta. (Pahoittelut huonosta piirtojäljestä ja perspektiivikin on vähän miten sattuu😉)

Sitten on se vaikein osio: mitä ruusuja istuttaa? Haluan pergolaan vain valkoisia ruusuja. Miksi? Koska huomaan kaipaavani hillittyjä, rauhoittavia värejä. Valkoisesta on tullut minulle jonkinlainen terapiaväri kuluneen vuoden aikana. Lisäksi tuo pergola on iltaisin varjon puolella, joten valkoinen näyttää silloin todella upealta ja ikään kuin valaisee tuon alueen. Ehkä laitan vain yhtä lajiketta tai sitten useampia. Tässä muutamia valkoisia köynnösruusuja, joita olen listannut vaihtoehdoiksi:

                              'Uetersener Klosterrose'
                              'White New Dawn'
                               Tarhahelenanruusu
                               'Pohjantähti'

Olisi kiva kuulla kokemuksianne näistä  ja muitakin ehdotuksia otan mielelläni vastaan.😊 Samoin olisi kiva kuulla mielipiteitänne olisiko järkevämpää laittaa vain yhtä lajiketta vai kokeilla useampaa? Mahdollisimman pitkä kukinta olisi tietysti plussaa. Ruusujen kaveriksi lavaan voisi istuttaa esimerkiksi laventelia, mirrinminttua tai jotain muuta hillittyä.

Odotan todella tätä projektia. En tiedä vielä koska se toteutuu. Toivottavasti niin, että ensi kesänä meillä olisi jo ruusut istutettuina. Noh, projektin valmistuminen riippuu kovin monesta asiasta, mutta ainakin on suunnitelmat valmiina.😊

Virheistä vielä. Tässä kuvia länsipihan keskipenkistä, joka näyttää minusta aivan ihanalta, mutta joka on pakko rakentaa uusiksi. Yritin ensin saada mumminruusua kasvamaan pitkin köynnösporttia, mutta ruusupa ei  siinä viihtynyt. Kun en muutakaan paikkaa keksinyt, laitoin ruusun tuohon keskipenkkiin pionien viereen. Ja se oli suuri virhe. En tajua mikä ajatuskatkos minulla oikein kävi. Ruusu on räjähtänyt kasvamaan hirveää tahtia ja leviää juurivesoilla joka paikkaan. Pionit kärsivät, samoin kärhö. Niin kärsin minäkin. Harmittaa. Itäpihan puolella olin viisaampi. Istutin samaista ruusua juurimatolla vuorattuun kuoppaan. Ruusu kasvaa siellä paljon kauniimmin eikä ole lähtenyt leviämään.

Näkymä keskipenkkiin sinikuusama-aidan takaa.

Iso urakka on siis edessä. Ruusu on pakko poistaa ensi vuonna ja siivota koko penkki. Saapa nähdä, saanko ruusun pois vahingoittamatta pioneja.

Mukavaa viikonlopun jatkoa!

                                                          ❤Anni

Pikku Sissinghurst

Juhannuspäivän projekteihin kuului jo ikuisuuden kestänyt hyötytarhan käytävän täyttäminen singelillä. Aloin levitellä juurimattoa ja sehän tietysti loppui kesken ( olin napsinut siitä paloja jo aiempiin projekteihini). No, piti lähteä juurimattoa ostamaan... Arvatkaas oliko mukana jotain muutakin kun tulin takaisin? - Kyllä tietenkin. Kuinkas muutenkaan.😊

Prinsessapäivänkakkara

Jännästi inspiraatio iski ennen kuin pääsin edes juurimatto-osastolle. Jostain alitajunnasta pulpahti taannoinen ideani pienestä penkistä, jossa olisi vain valkoisia kukkia ja vihreää sekä hopeanvärisiä kasveja. Annoin tuolle penkille suunnitelmissani silloin joskus nimeksi ”Pikku Sissinghurst”. Sitten se unohtui pariksi vuodeksi.

En ole Sissinghurstissa koskaan käynyt kuin lehtien, kirjojen ja tv:n välityksellä, mutta se on yksi ”puutarhoja, joissa haluaisin vierailla” - listani kärkinimistä. Kun mainitaan Sissinghurst, siitä tulee ensimmäiseksi monelle mieleen valkoinen puutarha, jonka Vita Sackville-West sinne loi. Koko puutarha ei siis ole valkoinen, vain yksi osa.

Jos ei ole mahdollisuutta matkustaa Sissinghurstiin, miksei siis voisi tuoda palaa Sissinghurstia omaan puutarhaan. Meillä tosin puitteet ovat hyvin vaatimattomat Sissinghurstin mittapuulla ja mittakaavakin on vain piskuinen pieni kukkapenkin pätkä. Ehkä se siitä joskus laajenee kokonaiseksi huoneeksi, mutta ei tänä kesänä.

Idean kypsymiseen juuri nyt vaikutti varmasti osaltaan se, että tuon kyseisen penkin muokkasin tänä keväänä suorakylvöjäni varten, mutta itämistä ei juuri tapahtunut. En tiedä vaikuttiko pitkä hellekausi kastelusta huolimatta vai missä vika, mutta päätin tehdä tuolle penkille jotain odottelun sijaan. Vain siellä täällä itäneet muutamat siemenet eivät juuri ilahduta.

Ei idä ei.

Kasveiksi pikku Sissinghurstiin valikoituivat seuraavat:
• hopeapensas
• tyrni ’Hikul’
• pesäkuusi
• rantakauraa
• helminukkajäkkärää
• valkoalpia
• prinsessapäivänkakkaraa ’Snow Lady’

Alue on maaperältään niukkaravinteinen ja ehdottomasti pihamme hiekkaisin, suuren männyn edustalla. Aurinkoa myös riittää lähes koko päiväksi.

Tyrni 'Hikul'

Valkoalpi

Rantakaura

Etualalla hopeapensas (vasemmalla) ja helminukkajäkkärät

Ensitöikseni roudasin kiven alueelle ja sen ympärille aloin hahmotella kasveja. Hopeapensasta en halunnut keskelle vaan vähän reunemmalle. Sen alle aion siirtää muutaman arovuokon alun alkukesän kukkijaksi. Tuo tyrni on hauska tapaus. Se jää matalahkoksi pallomaiseksi pensaaksi, ei tee marjoja ja on varsin helppohoitoinen. Rantakaurat asettuivat luontaisesti kiven viereen. Pesäkuuselle tulisi jättää riittävästi tilaa, sillä se tosiaan leviää viihtyessään.

Reunojen kanttaus on vielä tekemättä.

Istutin kasvit melko lähekkäin, kuten yleensäkin teen. Siirtelen kasveja sitten jos tulee liian ahdasta. Jätin myös muutamat itäneet kylvökset paikoilleen. Unikkoa sieltä näyttäisi ainakin nousevan jonkin verran.

Nurmikko on edelleen murheellinen näky. Tuohon edustalle haaveilen sorapolusta joskus sitten tulevaisuudessa.

 Mukavaa tiistaita!

Ruosteessa

Viikonlopun puuhiin on liittynyt monella tapaa ruoste. Puutarhassa, kuten aiemmin olen jo kertonutkin, pidän erityisen paljon ruosteesta.

Jouluksi hankimme metallipurkeissa olleet ulkotulet, jotka oli nostettu juhlapyhien jälkeen autokatoksen kulmalle odottamaan matkaa kierrätyspisteelle. No, siihen ne sitten jäivät koko kevääksi ja hyvä niin, sillä ne ruostuivat kauniiksi suojaruukuiksi kukille. Näin heti mielessäni onnenapilat noissa purkeissa. Nyt pitää vielä keksiä jokin alusta noille tai laittaa jonkinlaiset tassut pohjaan ettei niistä jää ruosteisia renkaita mihinkään.

Onnenapilassa eli käenkaalissa toistuu kivasti purkkien ruosteinen sävy

Sisääntulon pylväsprojektini nytkähti myös askeleen eteenpäin. Löysin vihdoin spraymaalin, josta tulee ruosteinen vaikutelma. Yhdestä purkista sain spreijattua vain puolet putkista (8 kpl), joten piti hankkia vielä toinenkin purkki.

Kolmas ruosteinen juttu löytyi tienvarresta. Kauhistelen aina kun ihmiset heittävät ties mitä teiden varsille. Lähistöltämme löysin tien poskesta iät ajat maanneen runkopatjan, josta oli enää puinen kehikko ja ruosteiset jouset jäljellä. Se päätyi tietysti meille😊. Nyt pitäisi vielä päättää mihin se laitetaan. Siitä voisi tehdä hienon köynnöstuen tai se voisi toimia ”taustaseinänä” kukkapenkissä. Tai voisihan sen ripustaa koukuista seinällekin autokatoksen ulkopäätyyn. Hmm, tätä pitää vielä pohtia.

Puuhakasta puutarhapäivää!

P.S. Edellisen postauksen linkki toimii nyt. Joten käy kurkkaamassa jos ei aikaisemmin onnistunut😊

Ruosteteemaan sopii tämä ihanainen tulikellukka (Geum 'coccineum'), joka avasi tänään nuppunsa itäpihan penkissä.

Muurikivistä on moneksi

Mahtavaa kun voi jo vähitellen puuhastella kaikenlaista pihalla. Perennapenkit odottavat jo tarhurin  siivouspuuskaa. Samoin viime syksynä kesken jääneet projektit odottavat tekijäänsä. Tällä tarhurilla loppui energia päivien lyhetessä ja moni asia jäikin odottamaan valon palaamista. Pitkän talven aikana ideat jalostuivat ja nyt valon myötä energiakin palasi.

Olen tykästynyt muurikiviin ja todennut ne hyvinkin monikäyttöisiksi. Pinterestin syövereistä löysin hauskan ja helpon idean muurikivista tehtyyn penkkiin. Autokatoksemme sivusta kaipasi jotain piristystä ja penkki sopi siihen muodoltaan täydellisesti. Se toimii siinä ehkä enemmän somisteena kuin varsinaisena penkkinä. Penkkiin tarvittiin siis kuusi muurikiveä  (meidän muurikivet ovat kokoa 30cm x 15 cm x 12 cm) ja pari lankun pätkää. Meillä oli jäänyt juuri sopivan kokoiset lankut pihamökin rakennusajasta.

En käsitellyt lankkuja sen ihmeemmin, vaan ne saavat harmaantua vähitellen.

Pihallamme on kaksi muurikivistä tehtyä kasviallasta: toinen keittiön ikkunan alla ja toinen pihamökin edustalla peittämässä terassin reunaa.

Kuva tältä keväältä kun kaikki talventörröttäjät ovat vielä paikoillaan. Tämä kasviallas on keittiön ikkunan alla.

Keittiön ikkunan alla oleva kasviallas toisesta suunnasta. Tein tämän altaan toisena keänämme täällä. 

Tulevankin kesän projekteihin kuuluvat muurikivet. Viime syksynä kesken jäänyt pylväsprojekti pitäisi saada valmiiksi. Sain idean tähän projektiin Malene Skoten kirjasta 100 uutta ja hyödyllistä ideaa puutarhaan. Tässä kirjan mallikuva pylväästä:

Ja tässä alue, johon pylväs tulee:

Pylvään kohdassa kasvaa siis kaistale nurmikkoa, jota en jaksanut kaivaa syksyllä enää pois. Alueen takaosassa on myös kaistale nurmea, joka rajoittuu tontin rajalla olevaan kivipengerrykseen ja jota on todella hankala hoitaa. Mietin, että jospa siitä kaapii pintanurmen pois ja laittaisi vaikka koristeheiniä tai niittykasveja. Nurmeksi se ei joka tapauksessa voi jäädä. 

Koskapa pylväs ei tuota koko kaistaletta täytä, suunnittelin siihen päivänliljoja edellisten jatkoksi ja niitä reunustamaan ajattelin laittaa metallisia (mahdollisesti ruosteisia) ohuita tolppia.

Tolpat tulevat eri tasoihin ja muodostavat ikäänkuin aidan.  Minulle on kerääntynyt noita tolppia, mm. edellisestä trampoliinista. Ajattelin käsitellä ne siten, että ne näyttävät ruosteisilta (koska ruoste näyttää minusta hyvältä puutarhassa 😊)

Materiaalit odottavat jo valmiina.

Viime vuonna Chelsean puutarhanäyttelyssä näkyi noita ohuista tolpista tehtyjä rajauksia (en siis itse valitettavasti ole vielä koskaan ollut Chelseassa, mutta ahmin ideoita kaikista lehdistä ja ohjelmista, joita sieltä lähetetään). Tässä kuva viime kevään Gardens Illustrated-lehdestä, josta saa vähän käsitystä siitä mitä tavoittelen. Nuo kuvan tolpat taitavat olla harjaterästä. Suunnitelmassani tolpat eivät ole noin korkeita, mutta katsotaan nyt.  Ja jos se näyttää pöhköltä, ne saa ainakin helposti pois.

Nyt pitää vielä vähän odotella, että maa sulaa ja pääsee toteuttamaan tämän projektin.

Mukavaa viikon jatkoa!