Winter waltz

Ei, en ole aloittanut tanssiharrastusta, vaikka saattaa olla, että muutaman tanssiaskeleen otin kun kävin pihamökissä ja huomasin winter waltz- narsissien nousseen vauhdilla mullasta. Istutin nuo narsissit marraskuun lopulla. En ole koskaan ennen hyötänyt mitään ja nyt todella ihmettelen, että miksi en. No, ensi syksynä sitten täytyy perehtyä tähän tarkemmin.

Hyösin myös lumikelloja, krookuksia ja tulppaaneja. Kaikki ovat nousseet kivasti pintaan. Vaikka mikään ei vielä kuki, tuli jo mukavan keväinen olo pelkästä vihreän näkemisestä.

Pihamökkimme on talviaikaan omistettu kukille. Mökki on valoisa ja sopivan viileä. Talvetan siellä mm. sinisarjat, muratit, aitoviikunan, bambun, käenkaalit, terassihortensian, inkaliljan ja pelargoniat. Siellä on todellinen kasviruuhka sitten kun esikasvatus pyörähtää käyntiin.

Mökissä on aina hyvä hetki nauttia kasvun ihmeistä teekupposen parissa. Ja kun inspiraatio iskee, ryhdyn sitomaan kransseja.

Terassihortensia näyttää tällä hetkellä varsin hassulta. Se kukki vielä marraskuussa. Lehdet putoilivat hetkeksi pois ja kukinnot kuivuivat kauniisti ympärille. Kuten kuvasta näkyy, uusi kausi on jo alkanut. Pitänee leikata nuo kauniisti kuivuneet kukat pois...

 Mukavaa tiistai-iltaa!

Tammikuun kasvikortti

Ajattelin kirjoittaa joka kuukausi jutun jostakin kasvista, joka löytyy puutarhastamme tai jonka haluaisin puutarhaamme. Kasvi ei siis välttämättä liity kyseiseen kuukauteen mitenkään erityisesti.

Tammikuun kasvikorttiin valikoitui kärsämö. Hankin viime kesänä ensimmäiset keltaiset kärsämöt ('Coronation gold') länsipihan laajennettuun penkkiin liilojen tarhaiisojen kaveriksi. Niistä tuli kiva väriyhdistelmä. Kärsämöä olisi helppo lisätä myös siemenestä. Pitääkin kokeilla.

Lisään nämä kasvikortit myös aina erilliseen kasvikortit-sivuun, josta ne on kätevästi löydettävissä myöhemminkin. Kasvikortit-sivulla onkin jo muutama kasvi esiteltynä valmiiksi.

 Leppoisaa tammikuun viimeistä sunnuntaita! Helmikuussa päästäänkin jo puutarhahaaveilusta vähän pidemmälle kun esikasvatuskausi pyörähtää vähitellen käyntiin, ihanaa.

Vermikuliittikylpyjä

Monet siemenet vaativat kylmäkäsittelyn. Sen voi tehdä esimerkiksi kylvämällä siemenet ruukkuihin ja laittamalla ruukut lumen alle suojaan. Täällä lounaisrannikolla lunta on kuitenkin yleensä vain pari päivää kerrallaan jos sitäkään. Kokeilin nyt myös ensimmäisen kerran syyskylvöä, mutta kylmäkäsittelyn voi hoitaa jääkaapissakin. Ei syytä huoleen  - jääkaappia ei tarvitse täyttää kylvöastioilla. Luin joskus tämän vinkin jostakin puutarhakirjasta (valitettavasti en muista mistä) ja koskapa olen todennut sen toimivaksi, haluan jakaa sen teille.

Eli laita siemenet pussiin. Lisää pari teelusikallista vermikuliittia (muruista savimineraalia, jota saa puutarhaliikkeistä) ja tilkka vettä. Sulje pussi (jätä pieni ilmarako) ja merkitse kasvin nimi, päivämäärä ja siementen määrä. Pidä pussi ensin huoneenlämmössä n. viikko ja siirrä se sitten jääkaappiin. Muista tarkistaa pussit noin kerran viikossa. Kun itämistä on näkyvissä, istuta siemenet multaan.

Muutama huomioitava seikka:
- siemenet eivät saa lillua vedessä eli älä laita vettä kuin kostukkeeksi
- jos itämistä ei ole tapahtunut kylmäkäsittelyn aikana, se ei vielä tarkoita etteivät ne itäisi ollenkaan. Eli kylmäkäsittelyn jälkeen, siemenet kylvetään seoksena kylvömullalla täytettyyn kylvöastiaan ja ripotellaan tarvittaessa multaa päälle.
- jos siemenet ovat kovin pieniä, on vermikuliitin sijaan helpompi käyttää turve-hiekkaseosta.

Tässä sinisarjan (Agapanthus 'Summer Days') itäneitä ihanuuksia.

Muutama päivä kylvyn jälkeen näyttää jo tältä.

Nämä pikkuiset kukkivat vasta 2-3 vuoden päästä, joten kärsimättömän hommaa ei sinisarjan kasvatus siemenestä ehkä ole. Mutta onneksi on paljon nopeampiakin tapauksia.

Tällä hetkellä jääkaapissamme on kylpemässä mm. kahta koristeheinää: jättihöyhenheinää (Stipa gigantea) sekä kultatesmaa (Milium Effusum 'Aureum'). Muutama jättihöyhenheinä iti nopeasti, muut vielä heräilevät. Näiden lisäksi on pitkäaikaisprojektina Tulipa sprengerin siemeniä. Tämä Turkista kotoisin oleva tulppaanilajike on suhteellisen harvinainen. Ensimmäistä kukintaa saattaa joutua odottamaan neljä vuotta.  Laitoin kokeeksi puolet noista tulppaanin siemenistä ulos ruukkuihin, jotka upotin kasvilavaan. Minusta on kiva tehdä kaikenlaisia kokeiluja siemenillä. Viikonloppuna aion laittaa ainakin verbenan kylmäkäsittelyyn. Käytän tällä kertaa turve-hiekkaseosta, koska siemenet ovat niin pieniä.

Mukavaa viikonloppua!

Lisää siemeniä ja suunnitelmia

Posti toi perjantaina kaksi kirjekuorellista siemeniä. Toisessa oli viimeisin tilaukseni Irlannista (Seedaholic) - kaikenlaista perennoista hyötykasveihin. Kyllä, tiedän tiedän. Tila loppuu ja kaikki paikat ovat kohta täynnä kylvöjä. Hiukan se itseänikin mietityttää, mutta aika paljon on myös suorakylvettäviä. Suurin osa noista saapuneista siemenistä menee uuteen penkkiin, jonka esivalmistelin viime syksynä itäpihalle. Käänsin nurmikkoa ja poistin jonkin verran savea. Yritin lisätä joukkoon mahdollisimman paljon humusta ja sitten jätin tuon alueen roudan muokattavaksi. Keväällä aion viimeistellä pohjatyöt. Ja sitten pääsee lopulta istuttelemaan. Keräilin tähän mood boardiksi siemenpussien kuvia yhteen, jotta penkin tyyli ja värimaailma hahmottuvat paremmin.

Daucus carota, punakellukka, kesäpäivänhattu, syyshohdekukka ja selinum wallichianum

Penkkiin tulee lisäksi ainakin yksivuotisia heiniä ja verbenaa. Penkin takaosaan haaveilen Totally tangerine - daalioista.


Toisessa kuoressa oli arvontavoittoni Kukkaiselämää - blogin Satulta. Voitin viiden siemenpussin setin Scheteligin Microgreen & Babyleaf - siemeniä, joita voi kasvattaa milloin vain ja nauttia joko versoina tai täysikasvuisina. Kiitos Satu!

Sareptansinappia, punajuurikasta, mizunaa, tatsoita ja lehtikaalia, nam!

Nyt on siemeniä kaapit pullollaan. Tällä viikolla aion kertoa omat niksini siementen kylmäkäsittelyyn - pysy siis kuulolla!

Terveisiä Tukholmasta

Mielenkiintoinen messupäivä Tukholmassa on takana. Tulipa käveltyä huima määrä yhden päivän aikana! Oli kiva tutkailla tulevia trendejä ja tuulahduksia. Tässä vähän lupaamiani kuvia ja tunnelmia.

Pantonen vuoden 2018 värisävy (ultravioletti)  näkyi mm. näissä kruunuvuokoissa.

Joitakin trendivärejä: hiekansävyjä, roosaa, liilaa, terrakottaa, okraa...

Sinisen ja vihreän sävyjä näkyi myös kaikkialla.

Tunnelmia muutamilta osastoilta:

Vihersisustaminen jatkaa edelleen voittokulkuaan.

Terrakotta on hyvin suosittua ja omaa silmää miellyttää myös kovasti kaiken ruosteisen yhdistäminen kasvien kanssa.

 
                                        Kevättä ja pääsiäistä:

                                                   

                              Puutarhapuolella olisin voinut helposti viettää vielä toisenkin päivän.

                                              Mukavaa sunnuntaista pakkaspäivää!

Syksyllä kylvetyt siemenet

Koskapa viime syksy oli niin leuto, laajensin yhtä perennapenkkiä vielä lokakuussa. Halusin kokeilla, mitä syntyy kun kylvää siemenet syksyllä. Hyvinhän siinä pitäisi käydä kun siemenet saavat luonnollisen kylmäkäsittelyn. Kylvin penkkiin seuraavat siemenet:
1) jättiverbena (verbena bonariensis)
2) valkoinen luppio (sanguisorba alba)
3) sulkapiiska (perovskia)
4) otapallo-ohdake (echinops ritro)
5) orlaya
6) kaukasiantörmäkukka, sinistä ja valkoista (scabiosa caucasica blue & white perfection)
7) törmäkukka stellata
8) tähkäverbena (verbena hastata)
9) kultalakka (erysimum cheiri ivory white)

Tällaisia pitäisi keväällä penkistä nousta. Kuvat siemenpusseista (Seedaholic).

Penkistä tuli melkoisen syvä laajennuksen jälkeen, sillä tämän piirroksen oikealla puolella penkki jatkuu vielä metrin verran.

Penkki on värimaailmaltaan hillitty. Heiniä olisi myös kiva lisäillä joukkoon, mutta katsotaan nyt ensin mitä sieltä mahdollisesti nousee...
Halusin ehdottomasti törmäkukkia tuohon penkkiin. Kasvatin niitä viime kesänä ensimmäistä kertaa. Sijoitin ne tuolloin vähän hölmöihin paikkoihin, joissa ne eivät saaneet tarpeksi tukea muista kasveista, vaan kaatuilivat sinne tänne. Katsotaan josko ne tässä uudessa penkissä pysyisivät paremmin pystyssä tuolla keskellä.

Scabiosa atropurpurea eli törmäkukka - uskomaton väri ja helppo kasvattaa siemenestä.

Jätin puolet siemenistä kylvämättä, jotta voin uusia kylvön keväällä, jos penkistä ei mitään nouse. Nyt vain sitten odotellaan kevättä.

Postilaatikkoon oli tänään taas tupsahtanut lisää siemeniä. Täytyykin kertoa niistä lisää myöhemmin, sillä nyt pitää kiiruhtaa pakkaamaan laukku. Lähden katsomaan tulevan sesongin tuulahduksia Tukholmaan. Siitä lisää sunnuntaina. Mukavaa viikonloppua!

Kranssikurssilla

Mahtava ilta puutarhamyymälä Flörissä! Olen jo useamman kerran osallistunut Flörin kukkasidontakursseille. Tänään vuorossa oli eukalyptuskranssin tekoa. Eukalyptuksia on satoja eri lajeja. Kranssissa käytettiin cinerea, nicholii ja populus - lajeja.
E. cinerea on isolehtinen ja suhteellisen jäykkä varreltaan, kun taas nicholii on hyvinkin rento- ja kapealehtinen. E. populuksen lehdet muistuttavat nimensä mukaisesti poppelia. Näistä eri lehtimuodoista tulee kivoja yhdistelmiä.

Lähtötilanne...

...ja tadaa, valmista tuli.

Eukalyptusta on helppo työstää ja se on todella kestävä. Se kuivuu kauniisti ja tuoksu on myös aivan ihana.
Kurssilla katsottiin myös mitä kaikkea eukalyptuksesta voi tehdä vaikka kattauksiin. Tässä muutamia kivoja ideoita:

Flörissä oli ihanan keväinen tunnelma ja niin kauniita asetelmia.

Kiitos Flörin Katjalle ja Sofialle inspiroivasta illasta!

Viikon inspiroivimmat

Tällä viikolla minua ovat inspiroineet:

- luonnon tarjoamat taide-elämykset

- Erling Kaggen kirja Hiljaisuus melun ja kiireen keskellä
Huomaan kaipaavani yhä enemmän hiljaisuutta ympärilleni. Me elämme jatkuvan melun ja hälyn keskellä. Kaikenlaisten ärsykkeiden tulva on ympärillämme loputon. Olemme jatkuvasti tavoitettavissa ja meillä on koko ajan kiire. Se on kuluttavaa. Kagge kertoo kirjassaan omakohtaisiin kokemuksiin perustuen miten monenlaista hiljaisuutta on ja mistä sen löytää. Hän kirjoittaa: Hiljaisuuden tarkoitus on oppia löytämään uudestaan tauon pitämisen ilot. Samalla hän muistuttaa ettei meidän tarvitse kuitenkaan eristäytyä. Maailman sulkeminen ulkopuolelle ei ole sama kuin kääntäisi ympäristölle selkänsä, päinvastoin: se on sitä, että katsoo maailmaa vähän tarkemmin.


- Puutarhakuva. Yksi inspiroivimmista alkuvuoden puutarhakuvista tuli vastaani
Gardens Illustrated - lehdessä:

Huomaan pysähtyväni vuosi vuodelta enemmän tällaisten näkymien ääreen. Heinien ja kukkien taitavat yhdistelmät hivelevät silmääni. Piet Oudolfin viitoittama The New Perennial Movement, on vienyt sydämeni täysin. Siinä kasvit valitaan muodon ja rakenteen mukaan, ei niinkään värin mukaan. Viime kesänä kokeilin ensimmäistä kertaa heinien ja kukkien yhdistelmää, se näytti tältä:

Tummat ruiskaunokit meinasivat jäädä vähän partaohran varjoon, mutta törmäkukat (joita juuri tässä kuvassa ei näy) tulivat kivasti esille. Ensi kesänä täytyy taas kokeilla eri yhdistelmiä. Muutamia heiniä minulla jo onkin esikasvatuksessa ja lisää on tulossa.

Inspiroivaa uutta viikkoa kaikille!

Postia Englannista

Mikä voisikaan olla mukavampi yllätys työpäivän päätteeksi kuin saada kirjekuorellinen kevättä postitse? Kaikenlaista keväisen kutkuttavaa oli tullut tilattua:

- kolmea koristeheinää (yksivuotiset Setaria macrostachya ´Will Scarlet´ ja Pennisetum glaucum ´purple Majesty´ sekä pussin mukaan kaksivuotinen ”paniikkiheinä”, Panicum miliaceum violaceum, englanniksi Panic grass. Sitähän on pakko kokeilla jo pelkästään tuon huvittavan nimen vuoksi)
- sitruunapuihin kuuluva Poncirus trifoliata ´Flying Dragon´- pensas, joka on kyllä kertakaikkisen hieno ja kestää jopa pakkasta. Jokusen hetken voi kyllä joutua odottelemaan, sillä pelkästään itäminen voi kestää vuodenkin, joten kärsivällisyyttä tarvitaan.

- perennoista löytyi sellaisia kuin Potentilla nepalensis eli nepalinhanhikki, Roemeria hybrida sekä Romneya coulteri (jotka kuuluvat molemmat unikkokasveihin), ja Echinacea ´White Swan´, valkoinen punahattu (jota meillä jo onkin, mutta josta en saanut tarpeeksi kerättyä siemeniä syksyllä talteen)

- ja tietysti unikkoja, sillä niitä ei voi koskaan olla liikaa. Tällä kertaa tilasin joitakin vähän harvinaisempia lajikkeita: Papaver rupifragum `Orange Feathers´ eli marokonunikko/atlasunikko, Papaver radicatum rosea eli tunturiunikko, Papaver triniifolium eli armenianunikko ja perinteisempi idänunikko Papaver orientale ´Princess Victoria Louise´. Sain yllätyslahjana myös unikkoja: Papaver somniferum ultimate mixture.

Näistä siemenistä osa tarvitsee kylmäkäsittelyn. Tuosta kylmäkäsittelystä on tulossa pian juttua lisää. Sitä ennen pitäisi vielä tehdä muutama siementilaus muita suunnitelmia varten...

Puutarhamme osat: eteläpiha

Esittelykierros puutarhassamme jatkuu...

Eteläpuolella on tällä hetkellä yksi iso perennapenkki, jonka rakensin heti ensimmäisinä kesinä. Se on myös ehkä vähiten kokenut muutoksia. Muutama menetys tosin on osunut näiden vuosien varrelle. Edellisenä kesänä rusakko (jälleen kerran)  tärveli hyvällä alulla olleen samettisumakin (Rhus typhina). Olin juuri poistanut runkosuojan kesäajaksi ja jo seuraavana yönä oli puuparka tuhottu! Niinpä meillä ei runkosuojia poisteta enää kesäksi ollenkaan, muuten menee kaikki. Viime kesänä jouduin poistamaan versotaudista kärsineen ruusumantelin (Prunus triloba) ja lisäsin tilalle rungollisen pallotuijan.

Osa eteläpihan isoa penkkiä...

...ja toisesta suunnasta auringon laskiessa

Ison penkin vieressä on myös ympyränmallinen pörriäisten baari. Ensimmäisenä talvena tuolle alalle tapahtui jotain mystistä, sillä siihen muodostui ympyränmuotoinen alue, josta kaikki nurmikko oli kuollut. Uutta nurmea en halunnut tuohon kuivaan ja paahteiseen paikkaan, joten keksin perustaa siihen penkin ajuruohosta (Thymus serpyllum), jota ympäröi matalana pidettävät koivuangervot (Spiraea betulifolia) ja kivenlohkareet. Koivuangervojen väleissä oli myös aiemmin kurjenpolvia (Geranium), mutta edellistalven ääriolosuhteet olivat niille liikaa. Ajuruohomaton perustamista suosittelen lämpimästi, sillä se houkuttelee pölyttäjiä ja tuo ihanaa timjamin tuoksua.

Ajuruohoa pölyttäjien iloksi

Talon eteläseinustan ohi menee pengerretty kulkuväylä takapihan terassille. Tuon pengerryksen edessäkin on perennapenkki, jossa oli aluksi ryhmäruusuja. Ne viihtyivät siinä hyvin kunnes tuhoisa talvi vei monen muun kasvin lisäksi myös ruusut suojauksesta huolimatta. Ruusujen tilalle istutin paahteisen paikan kasveja ja koristeheiniä. Perennapenkkien kasveista on tulossa tarkemmin juttua myöhemmin.

Kurjenpolvi (Geranium 'Rozanne) kietoutuneena peikonpähkinään (Corylus avellana 'Contorta')

Tästä postauksesta saattaa saada sellaisen kuvan, että puutarhassamme on vain vierailevia kasvitähtiä.
No, tottahan se osittain onkin. Rusakot, peurat, muut tuholaiset ja kasvitaudit sekä arvaamattomat talvet ovat huolehtineet kasvien vaihtuvuudesta ja saaneet tämän puutarhurin toisinaan päästelemään ärräpäitä pihamaalla. Mutta minkäs teet. Nöyrä puutarhuri ottaa vastaan, mitä tuleman pitää ja sopeutuu tilanteeseen. Talven 2015- 2016 jälkeen oli hermojenmenetys lähempänä kuin koskaan. Monet kestävänäkin tunnetut kasvit olivat kuolleet. Siihen oli syynsäkin. Ensin satoi vettä kuin vedenpaisumuksessa ja sitten iski heti 25 asteen pakkanen, niin että kasvien juuret pääsivät jäätymään ja kuolivat hapenpuutteeseen. Sitten on myös niitä kasveja, jotka eivät vain viihdy kuin ehkä vasta muutettuaan useamman kerran. Syyshortensiamme esimerkiksi ovat seilanneet pitkin puutarhaamme ja majailevat tällä hetkellä tontin reunalla itäpihalla. En tiedä viihtyvätkö sielläkään, mutta olen toiveikas.