Kukkapenkin suunnittelusta osa 2

Viime viikolla kerroin minkälainen on minun mielestäni onnistunut kukkapenkki ja tällä kertaa ajattelin kertoa yhdestä penkistä, joka näyttää minusta kivalta ja johon olen suhteellisen tyytyväinen. Oikeastaan olen sen jo esitellyt täällä, joten mitään kovin uutta ei ole luvassa. Tässä lähinnä pohdiskelua miksi pidän juuri tästä penkistä. Tätä penkkiä on hieman haastava kuvata kokonaisuudessaan  ja  parhaimman kuvan siitä saisi keittiöstämme, josta sitä aina katselen ruokaa tehdessä.

Hopeahärkki rönsyilee vapaasti singelin päällä ja pehmentää samalla penkin reunaa.

Kuva alkukesältä kun punahatut ovat vielä pieniä ruusun molemmin puolin.

Tummakurjenpolvet ja ketoneilikat.

Tummakurjenpolvet ja hopeahärkki

Penkkiin tuovat korkeutta alppipaju, tuija ’Pyramidalis’ sekä pilarikataja ja ruusu. Keskellä on isohko kivi, joka kesäisin piiloutuu tummakurjenpolven suojiin. Alppipaju on tärkeä kevään pölyttäjille ja kukinnoissa käy mieletön pörräys keväällä. Sipulikasveja saisi penkissä olla enemmän. Penkistä löytyy runoilijanarsisseja, vihreäraitatulppaaneja 'Chinatown' ja alliumeja, joiden määrä oli kovin vähäinen tänä vuonna. 

Alppipaju on pörriäisten suursuosikki keväällä.

Tummakurjenpolvi on myös pörriäisten suosiossa.

Penkki ei ole suuren suuri, mutta siinä on mielestäni onnistuneet kasvivalinnat. Pidän erityisesti siitä, että siinä on aina jokin kukassa ja kasvit sopivat kivasti yhteen. Penkki ei myöskään näytä ränsistyneeltä loppukesästä. 

Alku- ja keskikesän kukkijoita ovat jättipoimulehdet, hopeahärkki, ruusu, tummakurjenpolvet,  ketoneilikka ja espanjanunikot ja kun ne lopettavat, estradille astuvat rantatädykkeet, otapallo-ohdakkeet ja punahatut, jotka kukkivat vielä syyskuussakin. Rantatädykkeet ovat levinneet ihan omin avuin alppipajun alta myös muualle penkkiin ja tuovat juuri sopivan ripauksen villiyttä. Tädykkeet, otapallo-ohdakkeet ja punahatut houkuttelevat myös pörriäisiä loppukesällä. Yleensä punahatut ovat perhosten suosiossa, mutta tänä vuonna perhoset ovat olleet ihan muissa kasveissa. 

Rantatädyke on levinnyt kauniisti ympäri penkkiä. Tummakurjenpolvien kuihtuneet kukinnot taustalla näyttävät kauniilta auringon valaistessa niitä.

Punahattujen ja otapallo-ohdakkeiden yhdistelmä on minusta kaunis.

Rantatädykkeiden liila väri sopii hyvin alppipajun hopeaan lehdistöön.

Punahattujen ja otapallo-ohdakkeiden määrää haluaisin lisätä laajentamalla penkin takaosaa. Nyt punahattuja on ruusupensaan molemmin puolin ja ajattelin ehkä siirtää ruusun muualle ja yhtenäistää punahattujen alueen.

Katajan vieressä kasvoivat viime vuonna siniliilat 'Blue Boy'-daaliat sekä valkoiset 'Pompon'-daaliat. Tänä vuonna tuolla paikalla on 'Twyning's White Chocolate'-daalioita. Niiden kukkavarret ovat vähän liiankin pitkiä eivätkä ne ole kasvaneet yhtä reheviksi kuin nuo viime vuoden daaliat. Koskapa aion jatkossa kasvattaa daaliat ruukuissa, ajattelin tuolle tyhjälle alalle laittaa ensi vuonna sipulikasvien lisäksi valkoisia virginiantädykkeitä, jotka sulostuttavat penkkiä loppukesällä.

'Twyning's White Chocolate' kurkottelee kohti korkeuksia.

'Blue Boy' -daaliat viime kesänä.

Mukavaa viikon jatkoa!

❤ Anni

Kukkapenkin suunnittelusta osa 1

Millainen on onnistunut kukkapenkki?
Nyt kun tämä vuosi on mennyt vain tarkkaillessa puutarhaa ja suunnitelmia tehdessä, ajattelin kirjoitella siitä millainen on minun mielestäni onnistunut kukkapenkki ja mihin kiinnitän huomiota suunnitelmia tehdessä.

Puutarhastamme löytyy tällä hetkellä yksi kukkapenkki, jossa osaset ovat loksahtaneet lyhyessä ajassa paikoilleen ja johon olen erityisen tyytyväinen. Pientä hiontaa sekin vielä vaatii, mutta peruselementit ovat kunnossa. Palaan tuohon penkkiin tarkemmin ensi viikolla ja kerron nyt ensin oman reseptini kukkapenkin suunnitteluun.

Mihin asioihin kiinnitän erityisesti huomiota?

⦁ Sopivat korkeuserot. Penkin koosta riippuen siitä löytyy joko yksi tai useampi seuraavista:
   - korkeampaa ja matalampaa havua
   - pikkupuu
   - pensas

⦁ Isohko kivi tai kiviryhmä, jotka toimivat koristeellisuutensa lisäksi hyvinä huoltokivinä kukkapenkin hoidossa.

Nämä edellä mainitut asiat muodostavat penkin peruselementit, joiden ympärille suunnittelen penkin muun kasvimaailman  ja näiden peruselementtien avulla voi luoda tärkeitä mikroilmastoja kasveille. Ne vaikuttavat myös suuresti seuraavaan kohtaan.

⦁ Penkin ulkonäkö eri vuodenaikoina. Tykkään tosi paljon erilaisista havuista, sillä ne tuovat kaunista vehreyttä ja suojaa puutarhaan kaikkina vuodenaikoina. Monet pikkupuut ja pensaat taas kukkivat upeasti keväisin ja päättävät kesäkauden upeilla ruskan väreillä ja mahdollisesti myös kauniilla marjoilla. Perennojen kukkavarsia en leikkaa syksyisin vaan jätän ne talventörröttäjiksi ja lintujen iloksi.

⦁ Penkin sulautuminen osaksi muuta puutarhaa ja ympäristöä sekä minkälaista tunnelmaa haetaan. Tähän vaikuttavat erityisesti kasvivalinnat, joista kerron alempana.

⦁ Penkin kasvivalinnoissa tulee huomioida myös mahdolliset aurauslumet tai katolta putoavat lumet. On myös hyvä miettiä etukäteen miten kasveja voi suojata mahdollisilta tuholaisilta kuten rusakoilta ja peuroilta. Nykyään rusakot tekevät ainakin meillä tuhojaan myös kesäisin ja suojia täytyy pitää vuoden ympäri paikoillaan.

⦁ Aina jokin kukassa keväästä syksyyn. Itselläni on vielä petraamista syyskukkijoiden kanssa. Niihin aion jatkossa panostaa huomattavasti enemmän. Kevätkukkijoita ei myöskään voi koskaan olla liikaa.

⦁ Kasvivalinnat. Mihin kiinnitän erityisesti huomiota? Neljä koota eli korkeus, kukinta-aika, kasvupaikan olosuhteet (valoisuus ja maaperä) sekä kasviyhdistelmät. Mitkä kasviyhdistelmät toimivat ja mitkä taas eivät. Välillä luonto puuttuu peliin ja tulee ihania yllätyksiä. Kasvin rakenne eli kukkien ja lehtien muoto vaikuttavat suuresti toimivien kasviyhdistelmien löytämiseen. Lisäksi värimaailma, tuoksut ja perhosten sekä muiden pölyttäjien huomiointi. Ja asia, jota yritän ahkerasti opetella: miltä kukat näyttävät kukinnan jälkeen. Toiset kasvit näyttävät pitkään hyviltä kukinnan jälkeen, toiset taas ränsistyvät rumiksi nopeasti. Tämä on minusta tärkeä pointti sillä välillä on käynyt niinkin, että penkissä on vierekkäin monta nopeasti rumaksi ränsistynyttä kasvia ja suuri osa penkistä näyttää ikävältä loppukesän ellei tätä ole osannut huomioida. Piet Oudolf onkin jaotellut kasveja tämän ajatuksen mukaan. Tähän pitänee palata joskus myöhemmin vielä tarkemmin.

⦁ Kasvien määrä. Olen kantapään kautta oppinut, että mieluummin överit kuin vajarit. Kun aloin rakentaa tätä puutarhaa, piti opetella ajattelemaan paljon laajemmin ja isommassa mittakaavassa kuin aiemmassa rivitalon pihassa. Halusin monenlaista kasvia puutarhaamme, mutta mikään ei oikein näyttänyt miltään kun jokaista lajia oli liian vähän. Monesti vastaan tulevat myös taloudelliset realiteetit. Taimet ovat kalliita. Niinpä aloin kokeilla perennojen kasvattamista siemenestä. Se on useimmiten palkitsevaa puuhaa ja siinä säästää sievoisen summan rahaa. Itse siemenestä kasvatetut kasvit ovat myös aivan erityisen rakkaita.

⦁ Penkin yleisilmeeseen vaikuttaa myös suuresti se miten penkki on reunustettu. Yleensä kanttaan reunat. Pihamme asfaltoinnin myötä, meillä on vielä muutama reunustuskohta pohdinnan alla.

⦁ Lopuksi vielä ripaus villiyttä ja luonnonmukaisuutta. Sitä tuovat kätevästi heinät sekä jossain määrin vapaasti siementäneet kasvit😉 Kuten Oudolf asian tiivistää:

                                The idea is not to copy nature, 
                                but to give a feeling of nature.

 Huh, tulipa pitkä lista asioita.
Mukavaa viikon jatkoa!
                                    
                                           ❤ Anni

Vaaleanpunaista

Elokuun aurinkoiset illat houkuttelivat taas kuvaamaan. Saatan ehkä toistaa itseäni, mutta tykkään todella paljon kuvata ilta-auringon lämpimässä valossa. Tällä kertaa tuli taltioitua paljon punaisen eri sävyjä, erityisesti vaaleanpunaista. Tehdäänpä pieni kuvakierros.

Näistä 'Lovely Pink' pensashanhikeista suunnittelin jo luopuvani. Ne eivät ole aiempina vuosina näyttäneet kovin hyviltä. Mutta kuin taikaiskusta ne ovat ryhdistäytyneet ja kukkivatkin nyt todella kauniisti. Hävitysuhkaus tepsi.

Kirkkaassa päivänvalossa pensashanhikkien kukkien vaaleanpunaisuus vähän katoaa kuten tästä alla olevasta kuvasta näkyy.

Samassa penkissä kasvaa kaunis, mutta viheliäisesti leviävä viiruhelpi. Lehtien vaaleanpunainen sävy tulee hienosti ilta-auringossa esiin.

Puutarhassamme useampaan kertaan sopivaa paikkaa etsineet  pari 'Grandiflora' syyshortensiaa innostuivat tänä vuonna kukkimaan. Kukinnoissa näkyy jo häivähdys vaaleanpunaista.

Ruukussa oleva hortensia on jo vaihtanut valkoisen kesämekkonsa syksyisempiin sävyihin.

Tämä lilja, jonka tarkemmasta nimestä minulla ei ole tietoa, jaksaa joka vuosi kukkia ruusun valloittamassa penkissä, josta kerroin täällä. Penkki pitäisi ensi kesänä siivota perusteellisesti ja kaivaa ruusu pois. 

 

Tarhatiarella 'Pink Skyrocket' ja koristekastikka 'Overdam' koristavat terassipöytäämme. Yritän talvettaa nämä mökissä ja istutan ne ensi kesänä maahan. 

Keijunkukat aloittivat toisen kukintakierroksen. 

Yksi lempipensaistani on purppuraheisiangervo 'Schuch'. Tummalehtiset kasvit ovat ikisuosikkejani.

Yksi etelänruusuruohokin jaksaa vielä kukkia😊

Kaunista viikon jatkoa!

                          ❤ Anni

Elokuun mausteisia sävyjä

Kiitos kaikista kannustavista kommenteista, tuesta ja toivotuksista, joita sain viime postaukseeni liittyen<3 Vaikka käyn tällä hetkellä raskaita asioita läpi, pyrin silti pitämään mieleni positiivisena ja uskonkin, että sillä on suuri vaikutus myös paranemiseen. Tänään halusin postata näistä loppukesän mielenpiristäjistä. Instaan jo laitoinkin aiemmin kuvan näistä syyshohdekukista (Helenium autumnale), joita meillä kasvaa itäpihan yhdessä uusimmista penkeistä. Tuota kyseistä penkkiä kutsun tällä hetkellä katastrofipenkiksi enkä ole sitä täällä edes esitellyt, sillä se on ihan villiintynyt ja siinä ei ole minkäänlaista järjestystä tällä hetkellä. Mutta kauniita kukkijoita siinä onneksi on: mm. kesäpäivänhattuja, kaukasiantörmäkukkia, sulkapiiskaa ja näitä syyshohdekukkia.

Kasvatin nämä syyshohdekukat viime vuonna siemenistä. Värit vaihtelevat keltaisesta  oranssiin ja punaisen sävyihin.  Viime vuonna nämä saivat kasvaa rauhassa, mutta nyt alkukesällä rusakko ehti syödä puolet kukkavarsista ennen kuin ehdin väliin.

Loppukesästä huomaan kaipaavani mausteisempia sävyjä ympärilleni. Tykkään erityisesti oranssin eri sävyistä näissä kukissa. Nämä syyshohdekukat kasvavat penkin takaosassa sillä ne voivat kasvaa jopa 120 cm korkeiksi. Pituudestaan huolimatta niitä ei tarvitse tukea, vaan ne pysyvät tanakasti pystyssä. Näiden sanotaan olevan myös hyviä leikkokukkia ja näistä saisikin varmasti ihanan syksyisen kimpun.

                                ❤ Anni