Tulikukkameri

Muutama vuosi sitten laajensin syksyn sadesäässä yhtä penkkiä itäpihallamme ja ostin monta pussia erilaisia siemeniä. Haaveena oli saada valko-sini-liila -  penkkiin laajennusosa ja halusin kokeilla siementen syyskylvöä. Kerroin tuosta syyskylvökokeilusta täällä.

Kuinkas sitten kävikään? Vain yksi otapallo-ohdake ja muutama pieni taimi valkoisia kaukasiantörmäkukkia nousi penkistä keväällä. Mutta ei penkki suinkaan tyhjäksi jäänyt viime kesänä. Penkki oli täynnä pieniä taimia, jotka tunnistin tulikukiksi. Niitä minulla kasvoi ennestäänkin tuossa penkissä pienellä alueella. Sen siitä saa kun ei poista kukintoja hurjasti siementävistä kasveista.

Viime kesänä nuo taimet eivät vielä kukkineet, koska tulikukat tekevät ensimmäisenä vuonna pelkän lehtiruusukkeen. Mietin tuolloin poistaisinko tulikukkien taimet, mutta sitten päätin, että antaa olla. Ne ovat hienoja suurena ryhmänä. Näiden tulikukkien siemenet ovat kotoisin Westersin puutarhasta Kemiöstä. Teimme kesällä 2016 sinne päivän retken. Ihastelin siellä mm. tulikukkia. Taimia ei ollut tarjolla, mutta siemeniä löytyi.

En ole ihan varma, mikä tulikukkalajike tämä on. Keltaisia tulikukkia on monia lajikkeita. Tämä voisi olla ukontulikukka (Verbascum thapsus).

Näen tuon penkin keittiön ikkunasta. Se on melkoinen sekoitus kaikkea. Tulikukkien lisäksi siellä on:
- tuijaa (yksi ’Pyramidalis Compacta’ ja yksi rungollinen)
- laikkukirjokanukka, josta pidän todella paljon (Cornus alba 'Elegantissima')
- liljoja (’Night Rider’ ja Henryi’)
- sormustinkukkia (valkoisia, vaaleanpunaisia ja aniliininpunaisia)
- ketoneilikkaa (’Arctic Fire’)
- kuunliljaa
- hopeahärkkiä
- päivänkakkaraa (joka on jostain ilmaantunut)
- tarhajalomalvaa (Sidalcea malviflora ’Rosea’)
- liiloja tädykkeitä, jotka ovat kulkeutuneet viereisestä penkistä
- peurankelloja, jotka myös ovat tulleet lähellä olevasta penkistä
 Unohdinkohan jotakin? Niin, se otapallo-ohdake, muutama valkoinen törmäkukka, (joista kerron myöhemmin lisää) ja jokin vielä mysteeriksi jäänyt kasvi on puskenut keskeltä penkkiä esiin. Ja tietysti vakiovieras korte on mukana myös tämän penkin kekkereissä.

On yllättävän hankalaa kuvata kokonaisuudessaan näin leveää kukkapenkkiä.

Kuten yllä olevista kuvista näkee, apilat yrittävät levitä penkkiin, sillä tämän kuten kaikkien muidenkin penkkien reunat joutuvat odottamaan kanttaamista ensi kesään.

Tarhajalomalva 'Rosea'

Äkkiseltään ei uskoisi, että minulla oli joskus jokin ajatuskin värimaailman suhteen tässä penkissä.  Keväällä ajattelin, että koko penkki on ihan katastrofi, mutta ehkä silmäni on tottunut sillä nyt jotenkin pidän sen villistä olemuksesta. Tummanpunaiset liljat tosin menevät siirrettävien listalle... Silloin kun laitoin nuo liljat maahan, kuvittelin vielä, että tuohon etualalle tulee valkoisia ja siniliiloja kukkia keltaisten sijaan.

Ketoneilikka 'Arctic Fire'

Tulikukat tulen varmaan jatkossakin tuossa pitämään keltaisena kukkamerenä. Täytyy vaan olla tarkkana etteivät ne ihan joka paikkaan leviä😊.

                        ❤️Anni

Ihana yllätys

Tarkoitukseni oli postata itäpihan unikoista, mutta koska ne eivät ihan vielä kuki niin kerronpa yllätyskukkijasta länsipihalla.

Keväällä 2017 kylvin uuteen puolikuun malliseen penkkiin mm. yksivuotisten kukkien siemensekoituksia, unikoita ja purppuratulikukkia (Verbascum phoeniceum ’Hybrids Mix’), joita olin tilannut Irlannista. Tulikukathan ovat kaksivuotisia ja tekevät ensimmäisenä vuonna vain lehtiruusukkeen, mutta kuten sormustinkukatkin, niin myös nämä siementävät reilusti ja niinpä niistä saa yleensä nauttia joka vuosi kun ne on kerran puutarhaan tuonut. Purppuratulikukat eivät kuitenkaan osoittaneet ensimmäisenä kesänä mitään kovin kummoista itämistä ja vain muutama pieni lehtiruusuke ilmestyi penkkiin. Vähän kummastelin sitä sillä tulikukkien sanotaan itävän helposti. Toiseen penkkiin olin kylvänyt samaan aikaan valkoisia tulikukkia (Verbascum blattaria "White Blush"). Ne muodostivat lehtiruusukkeen samana kesänä ja kukkivat viime kesänä (vaikka luulin aluksi niidenkin kadonneen). Tosin kukinto oli niissä varsin vaatimaton. Näet kuvan tästä jutusta, klik

Viime kesän lopulla huomasin puolikuun penkissä enemmän purppuratulikukkien lehtiruusukkeita, jotka olivat myös isompia. Kukintoja ei kuitenkaan edelleenkään näkynyt. Niinpä yllätyin iloisesti kun eilen huomasin nämä upeat kaunottaret penkissä. Ne olivat ilmestyneet kuin taika-iskusta.

Purppuratulikukka eilen illalla.

Ihana näkymä tänään aamulla.

Näillä tulikukilla näyttää olevan ihan oma tahtinsa niin itämisessä kuin kukinnassakin. Tulikukat nimittäin kukkivat yleensä vasta heinä- ja elokuussa. Toki nämä helteiset päivät varmasti ovat nopeuttaneet kukinnan alkamista, mutta tuntuu tämä ajankohta silti oudolta. Puutarhassamme on myös keltaisia tulikukkia (joiden tarkempaa nimeä en tiedä) ja ne eivät ole vielä kasvattaneet kuin pienen alun kukkavarttaan. Nämä ovat myös lyhyempiä (n. 50-70 cm) kuin mitä siemenpussissa lupaillaan (100-120cm).

Aamuauringon hempeässä valossa.

Kasvatusohjeiden mukaan nämä voi saada vielä kukkimaan uudelleen, jos poistaa keskimmäisen kukkavarren heti kukinnan jälkeen. Sitä täytyy kokeilla, sillä nämä ovat aivan ihania. Vita Sackville-Westin sanoja mukaillen, tulikukat näyttävät siltä kuin niille olisi lennähtänyt parvi pieniä perhosia.

Ihanaa kun luonto järjestää näitä yllätyksiä ja kukilla on oma rytminsä, joka ei aina mene oppikirjojen mukaan. Näitä kukkia kyllä kannatti odottaa😊

Aurinkoa ja iloa loppuviikkoon!