Näytetään tekstit, joissa on tunniste pensasmustikat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pensasmustikat. Näytä kaikki tekstit

Pensasmustikat lavatarhassa

Tämän kesän odotetuin sato saadaan meillä pensasmustikoista. Minun piti jo viime kesänä kertoa pensasmustikoiden kasvatuskokemuksista, mutta se sitten jäi. Joten tässä vähän tietoa meillä kasvavista pensasmustikoista ja muutamia vinkkejä kasvatukseen.


Meillä kasvaa kaksi pensasmustikkaa ’Aino’ ja ’North Blue’ lavassa. Lavaan (80 x 120) olen istuttanut kaksi pensasta. Onnistuneen pölytyksen takaamiseksi tulee valita kaksi eri lajiketta. Vuosi vuodelta sato on ollut suurempi. En ole laskenut miten monta litraa kummastakin pensaasta saa. Myyntilapun mukaan ’Ainon’ satomäärä on n. 850g ja se on varmaankin meillä saavutettu.

’Aino’ muistuttaa enemmän metsämustikkaa kuin ’North Blue’. Se kasvaa noin 80-90 cm korkeaksi pensaaksi ja on leveä. Sen marjat ovat makeita ja aromikkaita ja ne sopivat hyvin pakastukseen. ’Aino’ on FinE- lajike.

’North Blue’ on tuuheakasvuinen ja matalampi kuin ’Aino’, n. 60-80 cm. Sen marjat ovat todella suuret, makeat ja juuri sopivan happamat. Marjat kypsyvät vähän myöhemmin kuin ’Ainolla’.

Vasemmalla 'North Blue' ja oikealla 'Aino'



Pensasmustikat ovat viihtyneet erinomaisesti lavassa. Kasvupaikaksi sopii aurinkoinen tai puolivarjoinen. Mullan tulee olla havu-rodomultaa ja multakerroksen päälle olen laittanut kerroksen katetta. Tasainen kosteus on hyväksi. Olen aiempina vuosina heittänyt lavaan silloin tällöin kahvinporoja, koska niiden on sanottu olevan hyväksi happaman maan kasveille. Enää en tee niin, sillä jokin aika sitten luin monta artikkelia, joiden mukaan kahvinporoissa ei ole jäljellä hyödyllistä happamuutta ja ne sisältävät suuret määrät kasveille haitallista kofeiinia. Täältä löydät yhden lukemistani artikkeleista ja sivulta löytyy lisää linkkejä muihin artikkeleihin ja tutkimuksiin. Joten, en ole enää heitellyt kahvinporoja puutarhaan ollenkaan. Toisinaan olen antanut keväisin havu-rodolannoitetta ja loppukesällä syyslannoitetta. Kastelusta on syytä huolehtia varsinkin kuivina kausina. Talvisin poistan lumikuormat oksien päältä etteivät ne katkeile ja keväisin leikkaan pois kuivuneet oksat jos sellaisia on. Ja sitten se tärkein asia, jota ei pidä unohtaa: pensasmustikat ovat mm. rusakoiden suurta herkkua, joten pensaat on syytä suojata verkolla.



Aikaisemmin poistin verkon kesäksi, mutta nykyään rusakot tekevät tuhojaan täällä kesälläkin, joten verkko on meillä ympäri vuoden paikallaan. Kanaverkko, jota meillä on nyt suojana on huono, sillä talvella se painuu lumen painosta ja voi samalla taittaa oksia. Kesällä taas marjat tulevat verkon koloista ulos ja marjojen poimiminen on hankalaa eikä sitä silloin voi ottaa poiskaan repimättä satoa. Aion vaihtaa tuon verkon pienisilmäisempään ja jämäkämpään verkkoon kun satokausi on ohi.

Ensi kesänä aion istuttaa viereiseen lavaan kaksi uutta pensasmustikkaa, sillä nämä ovat ehdottomasti lempimarjojamme. Meillä on toki metsä talomme takana ja sieltä saisi mustikkaa (tosin ei tänä vuonna kun on niin kuivaa),  mutta minulla ei selkä ja polvet kestä monen tunnin metsässä kykkimistä ja täällä on myös tosi paljon käärmeitä, joita kammoan. Mustikoiden poimiminen omalta pihalta on paljon mukavampaa ja myös nopeampaa. Ja satoa tulee myös kuivina kesinä kun vain huolehtii kastelusta.
Aion kokeilla muita lajikkeita, esimerkiksi ’Artoa’ tai ’Alvaria’, jotka ovat myös FinE- lajikkeita ja kaveriksi ehkä ’North Country’- lajiketta. Katsotaan mitä on tarjolla ensi keväänä.

                                                 ❤ Anni