Marraskuun valonpilkahduksia

En olisi koskaan uskonut sanovani, että marraskuustakin voi pitää. Hämäryys ei ole tuntunut tänä vuonna yhtä lannistavalta, vaikka kesän valoisuudesta on kuljettu jo pitkä matka. Ehkä oma päätökseni pysyä optimistisena tuli vastaan mitä tuli, on saanut katsomaan maailmaa valoisamman filtterin läpi. Loppujen lopuksi omalla mielentilalla on varmasti suuri vaikutus siihen miten pimeän vuodenajan näkee ja kokee.


Tänä syksynä olen työstänyt paljon mielessäni pelon tunnetta, josta kirjoitin mm. täällä.  Olen vihdoin todella sisäistänyt sen, että on ihan turha miettiä selviytyykö tästä vai ei ja samalla lietsoa ahdistavaa pelon tunnetta. Siitä ei ole mitään hyötyä, sillä selviytyminen on asia johon pystyn vaikuttamaan hyvin vähän, jos ollenkaan. En pysty vaikuttamaan siihen mitä minussa solutasolla tapahtuu. Joo okei, en tupakoi, en käytä alkoholia, syön terveellisesti, nukun ja liikun riittävästi - ne ovat asioita, joilla on varmasti myös vaikutusta ja niitä noudatan, mutta muuten en pysty vaikuttamaan siihen uusiiko tämä tai saanko ehkä jonkin toisen syövän, josta minua hoitojen aikaan varoiteltiin (mikä on näin ohimennen sanoen ihan turha tieto hengestään taistelevalle syöpäpotilaalle. Mitä minä sillä tiedolla teen kun ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ottaa kaikki mahdollinen hoito vastaan riskeineen kaikkineen?) Lääkärini neuvoi minua nyt nauttimaan juuri tästä hetkestä ja olemaan tyytyväinen juuri tämän hetken tilanteeseen, sillä se ei voisi parempi olla. Tautini oli lähtökohtaisesti niin paha ja ärhäkkä, että selviytyminen siitä tähän pisteeseen, jossa nyt olen, on ollut todella ihme.


Viime päivinä olen innostunut järjestelemään vaatekaappeja ja siivoamaan turhaa tavaraa pois. Se on ollut erittäin vapauttavaa. Olen saanut myös monenlaista inspiraatiota pinterestistä ja innostuin päivittämään sitäkin pitkästä aikaa. Sivupalkista (internetversiossa) pääsee pinterest- kuvakkeen kohdalta kurkistamaan mitkä asiat minua erityisesti inspiroivat.

Viikkoja jatkuneen pilvisyyden kruunaavat ne pienet yksittäiset hetket, jolloin aurinko on näyttäytynyt ja muistuttanut olemassaolostaan. Noita ohikiitäviä valonpilkahduksia sain muutaman ikuistettua ollessani Bean kanssa kävelyllä. Lumi on näillä seuduilla käynyt vasta muutaman kerran pikaisesti näyttäytymässä. Lumi tietysti toisi oman lisänsä jouluiseen tunnelmaan, mutta minusta tuohon tunnelmaan pääsemiseksi vaikuttaa ennen kaikkea oma mielentila ja ajattelinkin jo vähitellen alkaa fiilistellä enemmän joulua.


Mukavia marraskuun viimeisiä päiviä!

                                                             ❤Anni

24 kommenttia:

  1. Ihana asenne, se että joka päivä voi valita positiivisuuden <3

    VastaaPoista
  2. Oi, miten ihana kuulla noin hyviä uutisia ♥♥♥

    VastaaPoista
  3. Sinulla on hieno asenne ja postauksiasi on joka kerran ilo lukea. On kovan työn takana oppia ajattelemaan, että lasi voi olla mieluummin puoliksi täynnä kuin puoliksi tyhjä. Uskon olevani positiivisuuden polulla, mutta vielä on matkaa kuljettavana. Toisaalta olen iloinen, että ylipäätään minulla on yhä oppimisen polkuja kuljettavana, sillä toukokuussa 2018 kuolema oli lähellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Between, mukava kuulla:) Oman ajattelutavan muuttaminen vie oman aikansa. Toivon kaikkea hyvää sinulle positiivisuuden polulla<3

      Poista
  4. Valoisa asenteesi on ihailtava. Jokaisesta hetkestä pitäisi meidän kaikkien osata olla kiitollisia, sillä koskaan ei tiedä, mitä huominen tuo tullessaan.
    Mukavaa marraskuun loppua ja joulun odotusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kruunuvuokko<3 Mukavaa joulun odotusta myös sinulle!

      Poista
  5. Mukava lukea postaus, jossa ei kauhistella marraskuuta! Virkistävä poikkeus suorastaan. Hieno asenne sinulla. Oletko lukenut Astrid Swahnin kirjaa Viimeinen kirjani? Hänellähän on parantumaton syöpä. Kirjassa hän ei ryve itsesäälissä vaan on hyvin realistinen ja miettii asioita monelta kantilta. Mikään sairaskertomus se ei varsinaisesti ole. Voin suositella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kivisen Vilma<3 En ole vielä lukenut tuota kirjaa, mutta lukulistallani se on jo jonkin aikaa ollut.

      Poista
  6. Sinulla on kyllä asenne kohdallaan, myös marraskuusta voi nauttia! Asioille, joille ei voi mitään, ei kannata uhrata kovin paljon negatiivisia ajatuksia vaan etsiä niitä positiivisia pilkahduksia.

    Minun työkaverillani on kaulanauha, jossa lukee: Asenne ratkaisee aina. Aika hyvin sanottu:)

    Ihanaa joulunodotusta sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä motto tuo ja niin totta! Asenteella on todella suuri vaikutus kaikkeen. Kiitos, ihanaa joulunodotusta myös sinulle<3

      Poista
  7. On aivan upeaa, että pystyt tarttumaan hetkeen ja nauttimaan siitä, mitä on juuri nyt. Ei voi kuin ihailla positiivista asennettasi, moni ei varmasti vastaavassa tilanteessa siihen pystyisi. Olet oikeassa siinä, että valoisalla asenteella näkee maailmankin valoisammin ja asiat on helpompi kohdata. Toivonkin sinulle runsaasti valoa ja iloa päiviisi <3

    PS. Sinulla on kauniit Pinterest taulut, laitoin seurantaan :) Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Heidi<3
      Mukavaa viikkoa sinulle ja kiva kuulla, että pidit Pinterestin tauluistani:)

      Poista
  8. Miten ihanat kuvat ja valoisa postaus muutenkin! Sinulla on loistava asenne elämään! Valoisaa joulunodotusta!

    VastaaPoista
  9. Kirjoitit niin osuvasti! Tuolla asenteella ja ajatuksin meidän tulisikin elämää elää, vaikka eihän se aina itsestäänselvää ole. Kuvasi ovat kerrassaan ihania ja ne jotenkin täydensivät tekstin vaikuttavaksi kokonaisuudeksi! Lämpimin ajatuksin kaikkea hyvää sinulle tähän aikaan ja muutenkin!

    VastaaPoista
  10. olen niin iloinen puolestasi Anni. niin totta kaikki mitä kirjoitat. pienet asiat omassa arjessa ovat rikkautta, emme aina vaan huomaa sitä ennen kuin joku meidät pysäyttää elämän perusaioiden äärelle.

    VastaaPoista
  11. Ihanan värinen taivas, olet ollut oikealla hetkellä paikalla. Loistavat värit eivät kerrallaan montaa minuuttia näyttäydy.
    Jaa-a, kunpa terveys ja sairaus kulkisivat käsi kädessä elämäntapojemme kanssa. Hienoa että olet saanut kiinni nauti hetkestä - asenteesta. Liikaa jossittelemme ja odotamme, että sitten kun on sitä taikka tätä, niin voin nauttia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuon ensimmäisen kuvan hetki kesti todellakin vain muutamia minuutteja. Onneksi olin juuri tuolloin aamulenkillä ja kännykkä oli mukana. Menin lenkin jälkeen järkkärillä vielä tavoittelemaan tuota hetkeä, mutta ihana valoilmiö oli jo ohi siinä vaiheessa.
      Niinpä, melkoiselta arpapeliltä tämä tuntuu. Vaikka miten terveellisesti yrittäisi elää, voi tämä sairaus silti iskeä.
      Sitten kun - elämää elin itsekin hyvin pitkään.

      Poista
  12. Kiitos Suvi ja ihanaa joulunodotusta myös Sinulle<3

    VastaaPoista