Kukkapenkin suunnittelusta osa 1

Millainen on onnistunut kukkapenkki?
Nyt kun tämä vuosi on mennyt vain tarkkaillessa puutarhaa ja suunnitelmia tehdessä, ajattelin kirjoitella siitä millainen on minun mielestäni onnistunut kukkapenkki ja mihin kiinnitän huomiota suunnitelmia tehdessä.

Puutarhastamme löytyy tällä hetkellä yksi kukkapenkki, jossa osaset ovat loksahtaneet lyhyessä ajassa paikoilleen ja johon olen erityisen tyytyväinen. Pientä hiontaa sekin vielä vaatii, mutta peruselementit ovat kunnossa. Palaan tuohon penkkiin tarkemmin ensi viikolla ja kerron nyt ensin oman reseptini kukkapenkin suunnitteluun.

verbena ja pantaheinä

Mihin asioihin kiinnitän erityisesti huomiota?

⦁ Sopivat korkeuserot. Penkin koosta riippuen siitä löytyy joko yksi tai useampi seuraavista:
   - korkeampaa ja matalampaa havua
   - pikkupuu
   - pensas


Lamovuohenkuusama ja arovuokko


⦁ Isohko kivi tai kiviryhmä, jotka toimivat koristeellisuutensa lisäksi hyvinä huoltokivinä kukkapenkin hoidossa.

Nämä edellä mainitut asiat muodostavat penkin peruselementit, joiden ympärille suunnittelen penkin muun kasvimaailman  ja näiden peruselementtien avulla voi luoda tärkeitä mikroilmastoja kasveille. Ne vaikuttavat myös suuresti seuraavaan kohtaan.

⦁ Penkin ulkonäkö eri vuodenaikoina. Tykkään tosi paljon erilaisista havuista, sillä ne tuovat kaunista vehreyttä ja suojaa puutarhaan kaikkina vuodenaikoina. Monet pikkupuut ja pensaat taas kukkivat upeasti keväisin ja päättävät kesäkauden upeilla ruskan väreillä ja mahdollisesti myös kauniilla marjoilla. Perennojen kukkavarsia en leikkaa syksyisin vaan jätän ne talventörröttäjiksi ja lintujen iloksi.

Penkin sulautuminen osaksi muuta puutarhaa ja ympäristöä sekä minkälaista tunnelmaa haetaan. Tähän vaikuttavat erityisesti kasvivalinnat, joista kerron alempana.

koreanpihta

rusokirsikka

rusokirsikka


⦁ Penkin kasvivalinnoissa tulee huomioida myös mahdolliset aurauslumet tai katolta putoavat lumet. On myös hyvä miettiä etukäteen miten kasveja voi suojata mahdollisilta tuholaisilta kuten rusakoilta ja peuroilta. Nykyään rusakot tekevät ainakin meillä tuhojaan myös kesäisin ja suojia täytyy pitää vuoden ympäri paikoillaan.

⦁ Aina jokin kukassa keväästä syksyyn. Itselläni on vielä petraamista syyskukkijoiden kanssa. Niihin aion jatkossa panostaa huomattavasti enemmän. Kevätkukkijoita ei myöskään voi koskaan olla liikaa.



⦁ Kasvivalinnat. Mihin kiinnitän erityisesti huomiota? Neljä koota eli korkeus, kukinta-aika, kasvupaikan olosuhteet (valoisuus ja maaperä) sekä kasviyhdistelmät. Mitkä kasviyhdistelmät toimivat ja mitkä taas eivät. Välillä luonto puuttuu peliin ja tulee ihania yllätyksiä. Kasvin rakenne eli kukkien ja lehtien muoto vaikuttavat suuresti toimivien kasviyhdistelmien löytämiseen. Lisäksi värimaailma, tuoksut ja perhosten sekä muiden pölyttäjien huomiointi. Ja asia, jota yritän ahkerasti opetella: miltä kukat näyttävät kukinnan jälkeen. Toiset kasvit näyttävät pitkään hyviltä kukinnan jälkeen, toiset taas ränsistyvät rumiksi nopeasti. Tämä on minusta tärkeä pointti sillä välillä on käynyt niinkin, että penkissä on vierekkäin monta nopeasti rumaksi ränsistynyttä kasvia ja suuri osa penkistä näyttää ikävältä loppukesän ellei tätä ole osannut huomioida. Piet Oudolf onkin jaotellut kasveja tämän ajatuksen mukaan. Tähän pitänee palata joskus myöhemmin vielä tarkemmin.




Kasvien määrä. Olen kantapään kautta oppinut, että mieluummin överit kuin vajarit. Kun aloin rakentaa tätä puutarhaa, piti opetella ajattelemaan paljon laajemmin ja isommassa mittakaavassa kuin aiemmassa rivitalon pihassa. Halusin monenlaista kasvia puutarhaamme, mutta mikään ei oikein näyttänyt miltään kun jokaista lajia oli liian vähän. Monesti vastaan tulevat myös taloudelliset realiteetit. Taimet ovat kalliita. Niinpä aloin kokeilla perennojen kasvattamista siemenestä. Se on useimmiten palkitsevaa puuhaa ja siinä säästää sievoisen summan rahaa. Itse siemenestä kasvatetut kasvit ovat myös aivan erityisen rakkaita.

⦁ Penkin yleisilmeeseen vaikuttaa myös suuresti se miten penkki on reunustettu. Yleensä kanttaan reunat. Pihamme asfaltoinnin myötä, meillä on vielä muutama reunustuskohta pohdinnan alla.

⦁ Lopuksi vielä ripaus villiyttä ja luonnonmukaisuutta. Sitä tuovat kätevästi heinät sekä jossain määrin vapaasti siementäneet kasvit😉 Kuten Oudolf asian tiivistää:

                                The idea is not to copy nature, 
                                but to give a feeling of nature.




 Huh, tulipa pitkä lista asioita.
Mukavaa viikon jatkoa!
                                    
                                           ❤ Anni

24 kommenttia:

  1. Löysin tänne antoisaan blogiisi juuri tuon otsikon vuoksi. Olet löytänyt kukkapenkin suunnitteluun monipuoliset painotuspisteet, joita tarkastelemalla voi myös tutkia omia vanhoja kukkapenkkejä. Ja niinpä huomaa, että olisipa paljon kohennettavaa. Ja tosiaan, syksyn tullen on ihanaa kaivautua muihin puutarhoihin kirjallisuuden kautta. Hyvää syksyä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun löysit blogini pariin ja liityit lukijaksi!:) Puutarhasuunnitelmiin ja -kirjallisuuteen on tosiaan ihana uppoutua syksyn tullen ja taas jaksaa läpi pimeimmän kauden:) Hyvää syksyä myös sinulle!

      Poista
  2. Minulla on näissä asioissa vielä paljon opeteltavaa. Jotkin penkit voivat näyttää pari vuotta ihan hyyvältä ja sitten tapahtuu jotain. Ajoittain pakko suunnitella penkkejä uudestaan. Onneksi kokemus opettaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paljon on minullakin vielä opeteltavaa ja kaikenlaisia yllätyksiäkin tulee aina. Penkkien suunnitelmat elävät meilläkin kun jokin kasvi ei jostain syystä viihdykään tms. Ensi kesänä joudun muokkaamaan useampaa penkkiä perin pohjin. Nykyään sääolotkin ovat niin haasteellisia. Kasvit ovat olleet koetuksella kun takana on kaksi erittäin kuivaa kesää. Osa kasveista on sopeutunut ja osa taas ei.

      Poista
  3. Erittäin hyviä pointteja kun suunnittelee uutta tai korjailee vanhaa istutusaluetta! Samojen kasvien määrä on näyttävyyden kannalta oleellinen juttu, itse vaan innostuu uusista ja jokaista pitää kokeilla, lähtisikö se kasvuun omassa puutarhassa. Siitä se sillisalaatti sitten syntyykin, kasvi pärjää, mutta vie aikansa, ennekuin siitä ryhmä kasvaa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sirkku! Minä myös haluaisin aina kokeilla vaikka mitä kasveja ja toisinaan suunnitelmissa onkin hankala pysyä kun vastaan tulee toinen toistaan ihanampia uutuuksia, jotka haluaisi kaikki kotiuttaa:)

      Poista
  4. Todella hyvä postaus höystettynä aivan ihanilla kuvilla!!! Odotan mielenkiinnolla oman penkkisi esittelyä!

    VastaaPoista
  5. Joku suunitelma on minunkin päässäni ollut, kun penkkejä olen tehnyt. Mutta paljon olisi parantamista. Ja aina tulee yllätyksiä: esim. joku kasvi leviääkin enemmän kuin on olettanut.
    Kiitos ihanista kuvista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotkut kasvit tosiaan osaavat yllättää ja kukkapenkit monesti muokkautuvatkin aikojen kuluessa monen muuttujan myötä.
      Ole hyvä:)

      Poista
  6. Hyviä pointteja kaikki. Isolla pihalla joutuu tosiaan kiinnittämään huomiota kasvien riittävään toistoon, jottei penkin vaikutelmasta tule levoton.
    Havuja pihaan istuttaessa herkästi unohtaa niiden saavuttaman lopullisen koon ja se onkin seikka, joka kannattaa ottaa erityisesti huomioon niitä valitessa. 😊😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja hyvä pointti tuo havujen kasvamisen huomiointi! Se pitäisikin lisätä tuohon listaan. Suosin kukkapenkeissä kasvutavaltaan pilarimaisia havuja ja toisinaan myös rungollisia havuja. Ne eivät vie ihan niin paljon tilaa ja säännöllisellä leikkaamisella pystyy myös onneksi jonkin verran ohjaamaan kasvua:)

      Poista
  7. Kaunista! ja oikein hyviä asioita!

    VastaaPoista
  8. minulle on entuudestaan tutumpi kolmen koon- sääntö, nyt kyl kallistun mielelläni tän mainitsemasi neljän koon sääntöön. mainio postaus ja innolla jään odottamaan seuraavaa postaustasi. mukavia syyspäiviä Sinulle:))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo neljäs koo eli kasviyhdistelmät on yksi minun lempiaiheistani. Se on niin kiinnostava ja monimuotoinen aihe, johon olisi kiva perehtyä tulevaisuudessa enemmänkin.
      Kiitos Ilona ja mukavia syyspäiviä!:)

      Poista
  9. Monesta samaa mieltä! Tästä poiki itselleni yksi ajatus:miksi en ole laittanut havuja mökkipenkkiin! Pidän kai noita havuja niin kotipihan kasveina, etten ymmärtänyt niitä myös mökkipihan kukkapenkkiin laittaa. Kiitos muistutuksesta! Huoltopolku kukkapenkkiin on tärkeä sekin. Mökkipihassa minulla sellaisia on isossa kukkapenkissä.

    VastaaPoista
  10. Asiaa koko postaus ja kauniit kuvat myös! Minä vierastan havujen ja heinien käyttöä kukkapenkeissä, vaikka varsinkin pikkuhavut ovat mielestäni kauniita sopivasti perennojen sekaan sijoiteltuina. Meillä toisaalta takapihalla on niin paljon kuusia, että ne tuovat suojan lisäksi myös runsaasti talvivihreyttä. Heiniä yritän ehkä korvata heinämäisillä perennoilla, kuten katanoilla, päivänliljoilla ja kurjenmiekoilla. Myös keijunkukan kukinnot ovat heinämäisen ilmavia. Opittavaa kyllä olisi kukkapenkkien suunnittelussa vaikka miten paljon ja varmaan puolet kukkapenkeistäni menisi täysin uusiksi, jos niitä rupeaisi tarkemmin tutkimaan :D Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Minna! Minä taas olin vähällä muuttaa koko puutarhan havupihaksi tuhotalven jälkeen. Menetyksiä perennojen ja ruusujen osalta tuli silloin niin paljon että turhauduin hetkeksi perennoihin kokonaan. Nuo mainitsemasi perennat ovat todella kauniita. Päivänliljoista tykkään erityisesti siksi että ne näyttävät hyvältä koko kesän vaikka eivät edes kukkisi ja keijunkukissa on mahtava värivalikoima:) Mukavaa viikonloppua myös sinulle!

      Poista
  11. Hyvä postaus! Opittavvoo ois monessa kohin. Alakuun ol selevät suunitelmat ja niissä kestin, nyt oon repsahtanu. Tulloo aina noita kasveja ostettuu, kun kauniissa kukassa näkköö. Sitten onkin miettiminen, mihin tämän laitan! Havuja onneks oon istutellu. Heinät minnuu hirvittää niitten leviämisen tautta.
    Mukavoo viikonvaihetta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ulla! Suunnitelmia voi onneksi myös aina muuttaa ainakin jossain määrin tilanteen mukaan:) Monesti olen lukenut, että ensin pitää olla paikka kasville ja vasta sitten hankkia se kasvi. Mutta. Monesti se menee minullakin juuri toisin päin kun näkee jonkin ihanuuden taimistolla:)
      Heinien kanssa saa olla tarkkana mitä valitsee. Suosin niistä sellaisia, jotka kasvavat tupasmaisesti sillä ne eivät leviä holtittomasti. Suurin virheeni oli istuttaa viiruhelpi suoraan maahan ilman juurimattoa, enkä tiedä olisiko sekään auttanut. Mukavaa viikonloppua myös sinulle!

      Poista