Koristeheiniä ja lehtosalviaa

En ole vielä kovin paljoa esitellyt puutarhamme istutusalueita, joten täytyypä korjata tilanne. Penkkejä on sen verran monta etten lähde niitä esittelemään kuitenkaan samassa postauksessa. Tällä kertaa kurkistetaan talon julkisivun eli eteläpuolen pitkään ja kapeaan penkkiin, joka on ollut hyvin ongelmallinen. Kesäisin paikka on hyvin paahteinen ja vaikka olen lisännyt siihen multaa säkkikaupalla, se tuntuu aina häviävän jonnekin. Alkukeväisin tuohon paikkaan kertyvät sulamisvedet, mikä ei myöskään ole yhtään hyvä juttu. Viime kesänä sain vihdoin muokattua tuon alueen siten, että kasvit siinä viihtyvät.

Penkin takana on muurikivin pengerretty sorapolku takapihan terassille. Muurikiven eteen muotoutuikin luonnostaan pitkulainen perennapenkki. Penkin alkuosa on puolikaaren muotoinen ja se tehtiin ensin ennen pitkää osaa. Puolikaareen tuli pyramidituija ja timanttituija ja niiden viereen syyssyrikkä, jota yritin saada talvehtimaan kaksi kertaa huonoin tuloksin. Syrikän tilalle istutin helpon heisiangervon, joka on kasvanut ihan mukavasti. Tuijien väliin istutin tarha-alppikärhön, jonka eteen laitoin kiven juurialuetta varjostamaan.

Tarha-alppikärhö 'Kajsa'

Aluksi yritin tuijien edessä kasvattaa Ballade-ruusuja, mutta ne eivät siinä viihtyneet, joten tilalle tuli muutama pallotuija ja vaikeissakin paikoissa menestyvät tarhatyräkit. Tuo kohta ei vielä kovin kummoiselta näytä (lähinnä sekavalta), sillä tyräkit ovat vielä kovin pieniä eivätkä peitä esimerkiksi helmililjojen ja krookusten kuivuvia lehtiä. Penkin pitkulaisella osiolla kasvoi pallotuijien seurana ensin peittoruusuja ('Satina'), mutta tuhotalvi vei ne. Silloin päätin, että tuohon penkkiin tulee kasveja, jotka eivät liikoja nirsoile sekä viihtyvät niukassa maassa ja paahteessa. Penkkiin valikoitui heiniä, lehtosalviaa, valkotähkää, valkoisia ketoneilikoita ja levisiaa. Tykkään tuosta penkistä nyt todella paljon.

Tarhatyräkki

Heiniksi valikoituivat sininata, hopeatoppo ja tontin laidalta siirretyt kastikat. Nuo ovat siitä kivoja heiniä, että ne eivät leviä samalla tavoin kuin ihan riesaksi asti levittäytyvä viiruhelpi. Niinpä uskalsin istuttaa ne ilman juurimattoja.

Olen aivan ihastunut koristeheiniin ja pyrin kasvattamaan niiden määrää joka vuosi. Tänään ajattelin vihdoin istuttaa mökissä talvetetun elefanttiheinän länsipihalle. Sille pitääkin varata vähän enemmän tilaa.

Piha on täynnä odottavia projekteja ja kiirettä pitää. Ensi kerralla luvassa vähän toisenlainen postaus, sillä meille on tullut uusi perheenjäsen💗.

Ihanaa sunnuntaita!