Kasvaa, kasvaa ja vähän kukkiikin

Heipä hei! Ajattelin tehdä pienen katsauksen tämän hetken itämistilanteeseen, mutta esittelenkin ensin herkän kauniin onnenapilan kukkia. Saatan toistaa itseäni, mutta minusta tuo on jotenkin niin erityisen kaunis kasvi kun se elää päivän jokaisen hetken mukaan, seuraa jatkuvasti valoa ja illalla käy levolle. En vain voi olla ihastelematta tuota kasvia.

Ensimmäiset kukat aukesivat eilen. Sen sijaan vihreälehtiset onnenapilat, joista postailin aiemmin eivät ole nousseet vielä edes mullasta. Ehkä ne ovat liian kylmässä tuolla pihamökissä, joten täytynee hakea ne lämmittelemään.

Kylvöt ovat tähän mennessä onnistuneet ihan mukavasti tänä vuonna. Pallo-ohdakkeet itivät muutamassa päivässä ja ovat jo oikein terhakoita pikkutaimia. Viime vuonna yritin suorakylvää niitä, mutta mitään ei noussut maasta. Luulen, että muut kasvit varjostivat liikaa eivätkä ne siksi itäneet. Tänä vuonna en halunnut jäädä ilman noita ihania piikkipalleroita. Myös törmäkukat, kotilokukat, idänunikot, isotsinniat, syyspäivänhatut ja päivänhatut ovat itäneet hyvin. Verbenat ja tulikellukat uinuvat vielä.

Echinops ritro

Viljahirssit eli paniikkiheinät, pantaheinät, sulkahirssit sekä jättihöyhenheinät ovat kaikki itäneet. Ihan hyvä heinäkokoelma siis, mutta huomasin vasta, että olen kokonaan unohtanut partaohran. Se on niin upea pari vaikkapa daalioille, että en voi jättää sitä pois tänäkään vuonna.

"Paniikkiheinät"

Partaohra ja daalia viime kesältä

Hyasinttipavut täytyy pian siirtää, sillä ne alkavat jo kietoutua toisiinsa ja siinäpä onkin sitten selvittelemistä.

Hyasinttipavut hakevat toisistaan tukea.

Aurinkoista torstai-illan jatkoa!